Päätin loppuvuodesta alkaa seurata, paljonko minulla oikeasti menee rahaa kuukaudessa. Minulla oli toki jonkinlainen käsitys asiasta, mutta halusin selvittää, olenko arveluissani oikeassa.
Siispä marraskuun lopussa kirjasin tilini saldon muistiin. Samoin tein joulu- ja tammikuun lopussa. Laskin saamani tulot ja sitä kautta selvitin, paljonko menoja oli ollut yhteensä. Joulukuussa minulla oli paljon poikkeavia, suurempia menoja, joten se hieman vääristää tulosta. Vai vääristääkö? Menojahan nekin ovat, osana vuoden menojani, jotka toivottavasti saan laskettua vajaan vuoden päästä. Tarkoitus ainakin olisi.
Kiinnostus tähän asiaan on herännyt minulla sen myötä, kun edessäni (näillä näkymin) häämöttää ajanjakso, jolloin liityn hetkeksi tämän maan huonotuloisimpien joukkoon. Senkin jakson jälkeen saan luultavasti jonkin aikaa ihan miniminirahaa, joka on minusta lähinnä vitsi. Menoja on siis syytä tarkkailla.
Lopputulos laskelmissani tähän mennessä on ollut se, että kulutan kuussa 200-300 euroa enemmän kuin ajattelen kuluttavani. Olen siis selkeästi kuvitellut eläväni pienesti, tuudittautunut siihen ajatukseen, että tietty raha riittää, mutta eipä näytä riittävän.
Rahaa menee. Vaikka yritänkin pihistellä ja miettiä ostoksiani, minulla menee (mielestäni) järkyttävä summa rahaa kuussa kaikkeen. Eikö tuota pienemmällä summalla oikeasti pärjää? No, pärjää kai, jos on pakko... Voisin joitakin menoja karsia, mutta vain jotain pientä, kuten lehtitilauksia. Ruoan laadusta en tingi ja vaatteita en juuri ostele (paitsi kirpputoreilta joskus harvoin). Yksi suurehko meno minulla on per kuukausi, mutta se jää onneksi jossain välissä pois. Asuminen voisi olla halvempaa, sähköönkin menee tolkuttomasti, mutta noihin menoihin ei voi kovin paljon vaikuttaa. Vakuutuksiakin on kai ihmisellä hyvä olla.
Hinnat ovat todellakin nousseet. Olen siltäkin asialta onnistunut sulkemaan silmäni. Aiemmin kauppareissuilla minulla meni useimmiten alle 10 euroa per kerta. Nyt näyttäisi melkein aina menevän yli. Toivottavasti olen harventanut kauppakäyntejäni, se voisi myös selittää nousua. Julkisilla matkustamiseen minulla menee paljon rahaa, 50-100 euroa kuussa, jos summan jakaa tasaisesti koko vuodelle. Tuohon kuuluu siis kaikki arkimatkoista lomareissuihin ja ystävien tapaamisiin liittyvät matkat. Ja minä olen sentään opiskelija ja varsin rasittunut kulkemaan pelkästään ja rajoitetusti julkisilla erilaisia tavaroita ruuhkissa raahaten.
Mistähän ihmeestä voisin säästää? En oikein tiedä. Haluaisin muuttaa siten, että saisin pienennettyä asumiskustannuksia (epärealistista) ja liikkumiseen liittyviä kuluja (realistista), mutta tuo on hankala järjestää. Toisaalta säästäminen säästämisen vuoksi ei ole kovin mielekästä sekään. Kyllä elämästä pitää myös nauttia tässä ja nyt, Elää.
3 comments:
Säästäjän elämä on täynnä valintoja, eivätkä ne aina ole yksinkertaisia. Jos asuu kauempana keskustasta, ovat asumiskustannukset yleensä pienemmät mutta vastaavasti matkoihin menee enemmän rahaa. Keskustassa asuminen on kallista mutta eipähän tarvitse maksaa matkakuluja niin paljoa.
Pakastimen ostaminen on kallista, mutta sen avulla voi säästää ruokakuluissa. Tarjousten perässä juokseminen voi joskus tulla yllättävän kalliiksi.
Mutta sellaista lehteä ei ole olemassa, jota minun olisi pakko tilata itselleni. (En siis mitään tällä hetkellä tilaakaan.) Kun oikein köyhäilee, niin kyllähän sitä yleensä itsensä hemmottelusta säästää kun siitä vielä voi nipistää. Mutta niin kuin sanoit, elämästä olisi hyvä nauttia nyt, ja joskus se vaatii vähän rahaa (vaikka ilmaistakin hupia on tarjolla paljon).
Jos saat jonkun suuren oivalluksen ja kehität hyviä ideoita, kerro ne toki täälläkin! Otan aina innolla vastaan uusia pihistelyvinkkejä :).
Matkustaminen ja julkisilla liikkuminen on kallista. Talvellakin voisi pyöräillä, mutta minä en ainakaan ole uskaltautunut, ilman nastoja. Jos liikkuu pitempiä reissuja junalla, kannattaa hyödyntää Veturin tarjouksia. Ainakin itse olen hyötynyt paljon siihen liittymisestä.
Ruoka on nykyisin kamalan kallista, meillä ei taida satanen viikossa riittää ruokaan ja kaikki tehdään itse, eikä kalliita eineksiä juurikaan osteta.
Joku viisas on sanonut, että kun aikoo ostaa jotain, kannattaa aina miettiä, tuleeko tätä ilman toimeen. Tuo on toiminut minulla tehokkaasti silloin kun on ollut minibudjetti.
Hehkuvainen: säästäjän elämä ja valinnat eivät ole helppoja: jos valitset jotain, sillä voi olla jokin ikävä sivuvaikutus. Monilla asioilla on yllättäviä sivuhaaroja, asiat vaikuttavat toisiinsa.
Pakastin on ollut itselläni tosi hyvä kapistus. Marjojen ja sienien lisäksi laitan sinne ylijäänyttä ruokaa annoksissa sekä se mahdollistaa myös isojen ruokaerien ostamisen.
Tunnustan juoksevani tarjousten perässä ja hyödyntäväni ne tehokkaasti :) Se on mahdollista itselleni nimenomaan siksi, että eri ketjujen kauppoihin minulla on varsin kohtuullinen matka. Voin suunnitella ostokseni siten, että ostan esim. maidot sieltä, missä ne ovat halvimmat. Hyvät tarjoukset taas ohjaavat toiseen kauppaan jne. Kyllä tuolla on merkitystä. Toki jos asuu kaukana kaupoista, ei välttämättä ole järkeä lähteä autolla/bussilla kiertelemään, kun se vie pelkästään aikaakin jo ihan liikaa.
Yritetään kehitellä pihistelyvinkkejä, kyllä tämä pihistely itsessäänkin jo harrastuksesta käy ;)
Trina: Liityin Veturiin pari viikkoa sitten ja harmittelin, että en ole aiemmin huomannut sitä! Sitä kauttahan tulee tosi hyviä tarjouksia, viimeisin on jopa opiskelijalle hyvä. Olen talvipyöräillyt hieman, mutta arastelen myös liukkautta. Yritän nyt kuitenkin saada tuohon säännöllisyyttä, kun se käy niin hyvin ulkoilusta ja liikunnastakin.
Kyllä ruokaan kahdelle voi hyvinkin mennä satanen viikossa. En tiedä omaa kulutustani, mutta kyllähän tuon voisi laskea helpostikin. Rahaa menee, ei sille voi mitään. Haluan kuitenkin syödä hyvin ja laadukkaasti (siis ihan perusruokaa, ei hienouksia).
Minullakin on auttanut tosi paljon tuo, että mietin tarkkaan, tarvitsenko jotakin. Useimmiten tavara jääkin kauppaan.
Post a Comment