Voisin sanoa erään suuren haaveen toteutuneen, kun olen saanut kasvimaan kesäksi! (Huomioikaa myös uusi, hieno lapioni.) Kun näin maaplänttini ensimmäisen kerran, järkytyin tietoisuudesta, että minun pitäisi saada siinä jotakin kasvamaan, muutakin kuin rikkaruohoa. No, toivuttuani tuosta laitoin hihat heilumaan, ihan konkreettisestikin.
Suunnitelmani kasvimaan suhteen etenevät ja muotoutuvat. Taimia on kasvamassa ja ostettu. Siemeniäkin on jo hommattu. Viikonloppuna lapioin kahtena päivänä niin paljon, että lähes joka lihakseni on kipeänä. (Miten selästä voikin löytyä noin paljon kipeää lihasta? Reidet tuntuvat olevan kipeytymässä seuraavaksi, sitä ja köntystelevää kävelyä odotellessa.) Sormeeni on ilmestynyt rakko. On ollut kuitenkin ihan supermukavaa! Toistaiseksi tämä kasvimaapuuhastelu on ylittänyt odotukseni :)
Laitoin viikonloppuna perunaa maahan. Jos sen kasvu vähänkin onnistuu, sitä tulee aivan liikaa. Ituperunoita voisi myydä pienemmissä erissä, koska eihän niitä malta olla maahan laittamatta, jos sekä perunoita että maata on. Kitkemistä odotellessa... Löysin maasta myös jonkin oudon mukulan, joka oli alkanut kasvaa. Se voisi olla peruna, mutta varma en ole. Tyrkkäsin sen maahan hieman sivummalle, saa nähdä, mitä siitä tulee.
Tavoitteenani ei ole huikea sato, vaan omavaraisuus ;) No ei sentään: vaikka juuri mikään ei kasvaisi, ei se minua haittaisi. Olen niin iloinen siitä, että vihdoin pääsen tekemään jotain, mistä olen haaveillut koko ikäni. Vihdoin voin kokeilla, miltä kasvimaan pitäminen tuntuu. Voisikohan tämä olla minun juttuni?
Huonoina puolina tässä on se, että kasvimaalleni on hieman matkaa, eli työkalujen raahaamista on tiedossa. Onneksi lapio mahtuu hyvin reppuun ;) Myös kastelu tuottaa hieman haasteita eli pitkiä kuivia jaksoja en toivo. Lisäksi tiedossa on muutama viikon-parin reissu kesällä, joten kasvimaan täytyisi pärjätä myös itsekseen. Maan laadusta en osaa sanoa mitään, mutta minulla on hieman aavistusta siitä, että se voisi tuottaa haastetta. Aika savinen siis, osaksi aika kova ja osaksi kuivahkoa höttöä (olen hieman yrittänyt sekoittaa näitä). Lannoittamisesta ja kalkitsemisesta en oikein ymmärrä mitään, joten ne saattavat jäädä vähäisiksi... Tosin ehtiihän tässä vielä opetella yhtä ja toista. Alan hiljalleen ymmärtää, miksi puutarhuriksi opiskellaan monta vuotta.
Intoa minulla kuitenkin riittää, vaikka haasteita onkin! Osaamisesta ei ole tietoakaan, mutta tekemällähän oppii :)
3 comments:
Kiva, että olet löytänyt mahdollisuuden viljelyyn ja uuteen harrastukseen. Tuo kastelu on ainainen ongelma. Minulla on sama tilanne mökkikasvien kanssa. Onneksi siemenet ovat senverran halpoja, että jos vettä ei taivaalta tule ja kylvökset epäonnistuvat, ei taloudellinen tappio ole suuri. On tietysti kurjaa, jos vaivannäkö menee hukkaan.
Suotuisaa kesää viljelysmaalle :)
Upeeta, mahtavaa! Tuo puutarhan ja kasvimaan hoito on juurikin sellaista puuhaa, että tekemällä oppii. Tosin joskus on tuurillakin osuutensa, ja onnea kovasti toivotankin sinulle :). Hyviä säitä ja menestystä kasvukaudelle ^_^!
Trina: kiitos :) Onneksi tuo viljely ei tosiaan ole kallis harrastus. Pienesti pystyn kastelemaan, mutta se täytyy miettiä tarkkaan. Nyt kun näyttäisi olevan kuivaa, en taida tehdä muuta kuin pakolliset (eli aikaiset) kylvöt, mutta lykätä muita ei-niin-kiireellisiä. Viljelyiloa sinullekin :)
Hehkuvainen: kiitos :) Minusta on mukavaa päästä tekemään "oikeita töitä" ja todella nähdä kätteni jälki. On mukava oppia tekemällä, ihan itse ihmettelemällä ja katselemalla, mitä luonto eteeni tuo. Eräänlainen seikkailu :)
Post a Comment