Korjautin pyöräni ja se olikin hieman enemmän maksava korjaus tällä kertaa, mutta onpahan nyt tehty. Pyörä kulkee taas hyvin ja olen siitä tosi iloinen. Pyöräni on jo aika vanha ja olen törmännyt kommentteihin, että "et kai enää tuota korjaa, mikset osta uutta pyörää". Missä menee raja, jossa uuden ostaminen on järkevämpää kuin vanhan korjaaminen? Tuota on vaikea määritellä. Pyörässäkin saa vaihdettua melkein kaikki osat. Jos ostaa laadukasta, voisi kuvitella, että korjaaminen olisi järkevää. Lähtökohtaisesti huonosta kapistuksesta ei korjaamallakaan tee hyvää.
Puntaroin tälläkin kertaa korjauttamista ja sen järkevyyttä. Pidän pyörästäni paljon ja sillä on mukavaa ajaa ja tämä on puntarissa paljon painava asia. Pyöräni on painava teräsmöhkäle, mikä on miinusta, mutta toisaalta se tarjoaa oivan mahdollisuuden kunnon kuntoiluun. Ei pelkästään huono asia siis sekään. Vanhan korjaaminen on ekoteko, ympäristö kiittää. Vanhan pyörän yksi kiistaton etu on myös se, että pyörä ei kiinnosta varkaita. Pyörän lukitseminen riittää hyvin ja voin kulkea pyörälläni vapaasti ilman, että täytyisi pelätä ylimääräisten tahojen liiallista kiinnostusta pyöräni rahallista arvoa kohtaan. Vakuutusyhtiökin kiittäisi, jos tietäisi.
Oli mukavaa pyöräillä eilen hieman normaalia vehreämpiä reittejä kotiin. Nautin kulkemisesta, vihreydestä, sateen raikastamasta ilmasta ja oman pyöräni tunnusta. Ei aina tarvitse olla hienointa ja uusinta, riittävän hyvä ja omalta tuntuva riittää. Minulla on hyvä pyörä.
3 comments:
Helsingissä asuessa en hankkinut ekana pyörää siksi että se kuitenkin varastettaisiin. Mulla on yksi (1) kaveri, joka ei ole vielä menettänyt pyörää kertaakaan, mut hän lukitsee sen kolmella lukolla rakenteisiin. kaikilta muilta on fillari lähtenyt jossin vaiheessa :-(
No, ei mulla vieläkään ole pyörää, mutta siihen on jo toiset syyt.
Hienoa että olet jälleen päässyt pyörän selkään :). Vanhat ns. mummopyörät ovat nimenomaan varkaiden suosiossa, jos ne vain ovat ajokuntoisia. Ne ovat hirvittävän arvokkaita pyöriä O_o. Jos haluaa ostaa käytetyn pyörän, eniten joutuu maksamaan vaihteettomista mummopyöristä, halvimmalla saa 20-vaihteisen käyräsarvisen. Tämän sain todeta kun mummopyöräni vietiin.
Zepa: juuri tuo on iso syy, miksi en halua uutta pyörää. Haluaisin nimittäin hankkia sellaisen pyörän, joka taatusti kiinnostaisi jotakuta ansaintatarkoituksessa pyöriä silmäileviä, ei kiitos. On tosi valitettavaa, miten paljon pyöriä varastetaan :(
Hehkuvainen: mummopyörät tosiaan kiinnostavat, se on aika yllättävää. Periaatteessahan tuollainen pyörä on hyvin yksinkertainen eikä pitäisi olla kovin kalliskaan. Minulla oli joskus sellainen, mutta annoin sen pois. Nyt se tuntuu hölmöltä, kun tietää, miten suosittuja nuo ovatkaan. Oma pyöräni ei ole mallia mummo. Siinä on vaihteita vaikka muille jakaisi, mikä tekee sen, että rikkoutuvia osiakin on paljon. No, ei auta muuta kuin korjata niitä yksi kerrallaan.
Post a Comment