Olen kulkenut töissä varsin paljon pyörällä. Matkaa on yhteen suuntaan vajaa kymmenen kilometriä ja sitä on pääasiassa mukava kulkea. Alkukaudesta pyöräilykunnon oltua vielä heikko, matka tuntui raskaalta ja keho rasittui ihan selvästi, mutta nyt voin kulkea matkaa useana päivänä peräkkäin ja se on välillä jopa mukavan kepeää. Silti minun täytyy muistaa levätäkin.
Olen nauttinut siitä, että voin kulkea omaan tahtiini ja vain katsella ohitseni pyyhältäviä julkisia kulkuneuvoja. En nimittäin pidä julkisilla kulkemisesta, noin yleisesti ottaen. Oikeastaan suhtautumiseni on ristiriitaista: kannatan julkisia kulkuneuvoja ja itsekin suosin niitä, mutta en silti halua itse säännöllisesti kulkea niillä. Ehkä se on epäsosiaalisuutta, kun en kaipaa kylkikyljessä nyhväämistä tunkkaisessa ja ahtaassa kulkuneuvossa, jossa ihmiset pärskivät ympäriinsä.
Eilen ja tänään pyöräily on näyttänyt rasittavampaa puoltansa. Eilen irtosi takapyörä. Se siis toki pysyi paikallaan, mutta oli irti. Siinä on mutterikiinnitys, joten en saanut sitä sormillani kiristettyä siten, että pyörällä olisi uskaltanut ajaa, joten kävelyksi meni. Illalla takapyörä kiinni ja koeajon jälkeen kaikki vaikutti olevan taas hyvin. Tänään takapyörä lakkasi pyörimästä, ei toki yhtäkkiä, vaan hiljalleen kauhean metelin säestämänä. Työnsin pyörän paremmalle paikalle "säilytykseen" ja kävelin taas. Äh.
Kai se pitää hyväksyä, että iloihin sisältyy vaikeuksiakin ja kaikki ei suju aina mutkattomasti. Pyöräkään ei ole ikuinen ja vaatii hoitoa ja huoltoa. Onneksi kuitenkin pyörän saa yleensä korjattua ja ilo voi taas jatkua.
4 comments:
Pyöräily on kivaa mutta valitettavasti tosiaan välineurheilua. Ja välineitä pitää huoltaa jne. Voin niin samaistua kirjoittamaasi, itsellä mennyt 3 kumia takarenkaasta viikon välein. Nyt on ostettu uusi pistosuojattu rengas ja uusi kumi jotka viikonloppuna pitää saada paikalleen, että ilo voi jatkua.
Tuo välineiden huoltaminen helposti jää tekemättä... Onpa sinulla ollut harmia. Minulla sama rumba oli syksyllä hiekoituskauden alettua. Olen myös vaihtanut pistosuojattuja renkaita, mutta kerran sellainenkin on mennyt puhki. Näyttäisi siltä, että kovin kapeauraiseen renkaaseen kivet jäävät kiinni ja voivat ajan myötä hiertää reikää. Ehkä leveämpiurainen rengas voisi olla parempi. Kaivelen joskus pikkukiviä renkaan urista pois, mikä on varmaan huvittavan näköistä :)
Pyöräily on kivaa - silloin kun homma toimii :). Minulla on aika harvoin ollut harmia pyörän kanssa, ja koputanpa puuta ettei tulisi jatkossakaan.
Pyöräilen työmatkani säällä kuin säällä (mutta toistaiseksi vain kesäkaudella). Tänään nautin sateessa ajamisesta. Varsinkin kun vieressä oli neljä autokaistaa täysin tukossa muutaman kilometrin matkalta. Vapaus!
Hehkuvainen: onneksi pyörä on melko hyvin kunnossa pysyvä kapistus ja helpohko huoltaa. Mukava kuulla, että olet myös nauttinut pyöräilystä. Sateellakin on ihanan raikasta ja on tosiaan mukavaa huomata pääsevänsä eteenpäin ilman että täytyy jumittaa ruuhkasssa :) Pyörällä pääsee hyvin monenlaisessa säässä, varusteista se usein on vain kiinni. Oma pyöräni on nyt sen ikäinen (ja kilometrejä on takana), että remonttia näyttää tulevan enenevässä määrin. Vielä kuitenkin vaihdatin takarenkaan ja matka jatkuu. Pyöräilyn iloa!
Post a Comment