Vaateinventaarioni (kirjoitusta mm. täällä ja täällä) on edennyt, vaikka en olekaan siitä täällä kirjoittanut. Kesän jälkeen pysähdyin miettimään, että mihin oikeastaan pyrin vaateinventaariollani ja mitä vaatekaappini itseasiassa sisältää ja mitä sen pitäisi sisältää. Syksyllä eteeni tuli tilaisuuksia, joissa piti pukeutua siististi tai tosi siististi ja tämä hätkähdytti: minulla oli 0-1 riittävän siistiä asustetta näihin tilanteisiin. Tuo 0-1 tarkoittaa sitä, että löysin vaatteet, mutta ne eivät olleet mielestäni tilaisuuksiin ihan nappivalinta. Ne kelpasivat toki paremman puutteessa, mutta olin hieman kiusaantunut siitä tietoisuudesta, että parempaa olisi ollut hyvä olla.
Ennen olisin ajatellut, että ei pukeutuminen ole niin tarkkaa, mutta enää en ajattele noin. Olen oivaltanut, että viestin asuillani itseäni ja se viesti ei välttämättä ole toisen mielessä sama kuin omassani (itse voin ajatella olevani siisti ja persoonallinen, kun taas toinen voi nähdä asuni outona - tukeeko outous työtäni ja tavoitteitani?). Toivoisin tekeväni sellaista työtä, että vaatteilla ei olisi väliä, mutta näin ei todellisuudessa nyt ole. Toisin sanoen tarvitsen vakuuttavuutta ja vaatteet ovat oiva keino tukea sitä. Jos mietin, että ketkä edellisessä työpaikassani etenivät urallansa, he olivat "oikein" pukeutuvia. Toki heillä persoona, osaaminen ja työtyyli olivat sopivia, mutta he myös näyttivät siltä, miltä heidän tulevassa asemassaan oli syytä näyttää. Minä kun en persoonaltani ole paikan näkyvin henkilö, minun ei todellakaan kannata tukea näkymättömyyttäni ja asemaan "sopimattomuuttani" vaatetuksella. Vaikka en koekaan olevani viimeisen päälle uraihminen, siitä on valtavasti apua, että näyttää vakuuttavalta ja siltä, mitä asema edellyttää. Oikeanlaisiin vaatteisiin pukeutuneena oma olonikin on aivan erilainen eli parempi ja vahvempi, ehkä jopa osaavampi.
Tämän oivalluksen jälkeen olen katsonut vaatekaappiani uusin silmin. Hyvää olen löytänyt paljon: minulla on siistejä housuja, kenkiä ja talvitakki. Puseroissa on ehdottomasti suurin ongelmani, siistejä ja tyylikkäitä minulla ei vain ole ollut. Minulla on valtava läjä t-paitoja ja pitkähihaisia peruspaitoja sekä erilaisia neuleita, jotka eivät kuitenkaan arkikäyttöä ihmeellisempiä ole. Osa niistä on turhan vanhoja ja nukkaantuneita, väritkin ehkä hieman outoja.
Olen käynyt muutaman kerran kaupoissa katsomassa uusia, siistejä vaatteita. Lopputulos on toistaiseksi ollut se, että olen ostanut muutaman tosi kivan paidan (näillä pakkasilla nämä vaativat ehdottomasti jotain lämmintä vielä päälle) ja yhdet housut, jotka ikään kuin täyttävät erään puuttuvan palasen housuvalikoimastani. (Minullahan on siis valtavasti housuja, mutta niistä ei ole iloa, jos ne ovat aivan vääränlaisia.) Lämmintä siistiä, kuten neuletakki, en ole vielä löytänyt ja täytyy myöntää, että en oikein edes tiedä, millainen neuletakki tai vastaava voisi olla hyvä. Lähinnä minusta on tuntunut siltä, että shoppailu on ihan valtavan vaikeaa ja kaupoissa määrä ei korvaa laatua (eli mistään ei oikein meinaa löytyä mitään).
En näillä uusilla ostoksillani hae sitä, että vaatteita olisi valtavat määrät, vaan pyrin samalla karsimaan. Olen jokaista ostostani kohden poistanut jonkin vanhan, vastaavantyyppisen vaatteen. Jatkossa pyrin myös vähentämään vaatteideni määrää, jotta vaatekaappiini tulisi väljyyttä ja pystyisin näkemään helpommin, mitä se sisältää. Olen melko tuskastunut luopumisen tuskaani: minun on näköjään varsin vaikea luopua vanhoista vaatteistani, vaikka en olisikaan niitä vuosiin käyttänyt ja ne olisivat nuhjaantuneita ja kummallisia. Tästä "tuskasta" johtuen minun täytyy tehdä tätä askel kerrallaan, hiljaa opetellen. Lopputuloksesta tulee hyvä, olen varma.
No comments:
Post a Comment