Aika rauhoittumisen

Loma. Sellainen on nyt alkanut, nyt. Viime ajat ovat olleet täynnä kaikenlaista hulinaa, opiskelua, joulujuttuja ja ihmisiä, ja se on ollut uuvuttavaa. Olen myös nukkunut huonosti, kun keho käy ylikierroksilla kaikesta tekemisestä ja uudesta. Mukavaa on kuitenkin ollut eli ei harmita yhtään varsinkin, kun nyt voin rauhoittua ja keskittyä lepäämiseen ja rentoihin, mukaviin asioihin. Ihanaa ajatella tuota.

Nyt minulle on tiedossa mielenkiintoisten kirjojen lukemista, ulkoilua, hyvää ruokaa ja unta. Joulunviettoa. Kaiken tuon pitäisi tehdä hyvää. Ehkä johtuu väsymyksestä, mutta mieleni on nyt aika apea, mutta ehkä se johtuu siitä, että olen liian uupunut ponnistellakseni.

Jotenkin tuntuu, että hyvän mielen aikaansaamiseksi minun pitää ponnistella. En tiedä, mistä tuo tulee... tai ainakin osittain se johtuu siitä, että minun pitäisi ponnistella muuttaakseni elämässäni tiettyjä asioita ja sen ajatteleminenkin näännyttää. Ei siis pidä ajatella asiaa, ei ainakaan nyt lomalla. Nyt voi vain olla ja antaa maailman surrata omaa rataansa. Minun ei juuri nyt lomallani tarvitse olla siinä mukana. Voin olla vain minä ja nauttia olemisestani.