On ollut jotenkin tosi raskassoutuista. Arki kulkee eteenpäin, mutta minulla lienee jokin kivireki perässä. Kivireki on lastattu ainakin pimeydellä, kivuilla ja pettymyksillä. Ei ole oikein sujunut viime aikoina ja olokin on ollut vaihteleva. Olen tosi iloinen, että pian on joulu ja sen jälkeen päivä alkaa pidetä. Jo ajatus siitä, että kuljemme kohta kohti valoa tuntuu lohdulliselta.
On ollut hankala käsitellä pettymyksiä, kun niitä on tullut useammalta elämän osa-alueelta. On puuttunut sellainen "asioiden sujumisen" tunne. Ei ole oikein sujunut. Toisaalta mitään ihan kamalaakaan ei ole tapahtunut, vaan olen toistaiseksi pystynyt olemaan melko rauhallinen ja odottamaan tulevaa. Jokin toivon pilkahdus on olemassa, vaikka tällä hetkellä oleminen onkin pettynyttä harmautta.
Silti harmaan lomasta löytyy värejäkin. Olen tavannut ystäviäni ja läheisiä ihmisiä. Tunnen suurta kiitollisuutta näistä tapaamisista ja niiden antama hehku kantaa monta päivää.
Kun on ollut näin harmaata ja raskasta, niin olen antanut itselleni luvan olla laiska. Jos haluan vain maata sohvalla ja katsoa telkkaria, olen tehnyt näin. Asunto näyttää siltä, että ihan hirveästi en ole viime aikoina siisteyteen panostanut, mutta uskoisin joulun välipäivinä ja vapaa-päivinä saavani siisteyden taas tasapainoon. Toivottavasti silloin voisin hyvin ja jaksaisin tehdä rästiin jääneet hommat. Siihen asti aion olla lähinnä laiska ja panostaa siihen, että saan jouluvalmistelut tehtyä rimaa hipoen. Enempää ei tänä vuonna tarvitse, näin olen päättänyt.
Joulua ja pientä joululomaa odotan todella innokkaasti. Loma tulee todella tarpeeseen ja toivon näiden pettymysten jäävän uuden vuoden myötä pois ja ensi vuoden tuovan jotain uutta ja ihanaa.
No comments:
Post a Comment