Onnistuin kuitenkin nyt helteiden aikana mittaamaan verenpainettani useampaan otteeseen, erilaisissa oloissa. Kun oloni muuttuu huimaavaksi, heikoksi tai väsyneeksi, yläpaineeni sukeltaa yleensä alle sadan. Tästä oivalsin myös, että voiskohan yläpaineeni alhaisuus selittää myös ajoittaista väsymystäni? Näin voisi olla ja olisi enemmän kuin mukavaa saada vihdoin selitys pitkään jatkuneelle, ajoittaiselle väsymykselleni!
Olen nyt siis ottanut helteessä selviämisen keinoikseni sellaisia asioita, jotka nostavat verenpainetta ja ihme on tapahtunut: minulla on toki tukalaa, mutta selviän selvästi aiempia vuosia paremmin, oloni pysyy jopa aika hyvänä! Jipii! Olen siis tehnyt seuraavaa:
- Juon paljon kivennäisvettä. En usko, että helteellä kykenee juomaan liikaa.
- Lisään ylimääräistä suolaa ruokaani, syön suolapähkinöitä ja salmiakkia. Ylipäätään syön suolaa ja salmiakkia juuri niin paljon kuin mieleni tekee.
- Syön säännöllisesti, jopa kahden-kolmen tunnin välein, mikä on useammin kuin yleensä.
- Puuhastelen mahdollisimman paljon. Kun ei lysähdä sohvan pohjalle liiaksi, saa vireyden pysymään paremmin yllä.
- Liikun niin paljon kuin tässä säässä voi, eli sisäliikuntaa ilmaistoidussa salissa, uimista ja kevyttä pyöräilyä.
- Olikohan vielä jotain muuta? Verenpaineeseen liittymättömänä vietän kotona mahdollisimman paljon aikaa tuulettimen ääressä. Muuten ei pysty olemaan.
Toki tänä kesänä on auttanut se, että minun ei tarvitse viettää päivisin aikaani liian kylmissä (eli yli-ilmastoiduissa) tiloissa töiden tms. vuoksi. Sen vuoksi olen luultavasti tottuneempi helteeseen ja kotioloihin kuin yleensä.
Toivoin toki, että sää normalisoituisi mahdollisimman pian. Liika on ehdottomasti liikaa, lämpötilassa ainakin.
2 comments:
Mulla oli nuorempana kans vaikeaa matalan verenpaineen kanssa (siksi en vieläkään käy saunassa). Lääkäri sanoi "eiku salmiakkia ja kahvia lisää" ja toinen sanoi "keski-ikä korjaa", ja niinhän sinä kävi, että nyt hiukan yli viiskymppisenä taidan olla ihan normaaleissa hyvissä verenpaineissa.
Tää helle on niin perseestä. Kissat jää tänne hellekoppiin kun ite pääsen sentään töihin maanantaina.
Niin, ei tuolle "vaivalle" kai sinällään voi muuta tehdä kuin noita omia keinoja, salmiakkia ja muuta. Hyvä tietää, että keski-ikä voi tuoda muutosta asiaan, liekö se sitten hyvä asia tai ei. On kyllä eläimillekin ikävää tämä loputon tukaluus, mutta hyvä, että kissat lienevät sentään vähän lämpimämpien olojen asukkaita alunperin ja pitävätkin lämmöstä. Liika on toki liikaa niillekin.
Post a Comment