Monday, June 16, 2014

Tyhjä eteinen

Minun täytyi tyhjentää asuntoni eteisen lattia ja siirtää myös olohuoneen pöytää. Ajattelin, että se on vain tavaroiden paikasta toiseen siirtelyä, mutta oikeastaan koin yllättäviä oivalluksia. Tyhjyys näytti ja tuntui hyvältä, oikealta. Jouduin kyseenalaistamaan romujeni sijoittelua ja se olikin hyvä juttu.

Minulla on ollut eteisen lattialla lojumassa hävettävän paljon rojua. Siellä on lojunut yksi iso, tarpeellinen tavara, joka ei ole muualle mahtunut. Lisäksi olen säilyttänyt eteisessä tavaraa, joka on matkalla johonkin, eli esimerkiksi vajaita vaatepusseja, jotka täytyttyään päätyvät vaatekeräykseen, ja muita kierrätykseen matkalla olevia tavaroita ja pusseja. Sanomattakin taitaisi olla selvää, että nuo pussit lojuvat "aika" pitkään eteisessäni ennen matkaamistaan eteenpäin. Kenkäkaaosta olen taltuttanut kenkäkaapilla, mutta kenkiä on silti liikaa lattiallakin lojumassa. Joskus rojut lojuvat jopa siten, että ulko-ovesta on hankala kulkea, tai ne vähintään rullaavat mattoa siten, että sisäovi jumiutuu rullalla olevaan mattoon kiinni. Imurointipäivänä eteiseni onkin kauhistus ja yksi inhokkikohteeni. Miksi ihmeessä tilanteen täytyy olla tuollainen?

Niinpä. Nyt kaaos on muualla asunnossani, mutta tyhjää eteistäni olen ihaillut. Näky on yllättävän piristävä ja suorastaan houkuttelee imuroimaan. Jotain siis tarvitsee tehdä, en halua enää siirtää romujani sinne. Asuntoni on sellainen, että kun yhden kohteen romuongelman saan ratkaistua, ongelma siirtyy toiseen paikkaan, joten jotain suurempaa muutosta tarvittaisiin, jotta perusjärjestys pysyisi yllä ja tavarat paikallaan. Selvää on se, että tavaran määrää pitäisi vähentää. Lisäksi tilannetta auttaisi se, jos saisin varastoani raivattua. Silloin voisin esimerkiksi eteisessä lojuneen ison tavaran siirtää sinne.

Koin oivalluksen myös olohuoneessa. Olen inhonnut olohuoneen pöytää sen vuoksi, että se kerää tavaraa ja on lopulta lähinnä kasa rompetta, eli aika ikävä näky keskellä huonetta. Nyt kun pöytä väistyi hetkeksi oivalsin, että eihän sitä välttämättä tarvitsisi ollenkaan. Ainoat tavarat, jotka sen päälle kuuluvat luontaisesti, ovat kaukosäätimet. Niillehän voisi kehitellä jonkin muun paikan. Toisaalta pidän pöydän ihan mielelläni, mutta vain, jos se pysyy tyhjänä. Täytyy keksiä tähän jokin ratkaisu.

Nyt minun pitää siis panostaa tavaran karsimisen ohella siihen, että saisin järjestettyä mahdollisimman tiiviitä ja hyviä säilytysratkaisuja. Pitäisi näköjään useammin siirrellä tavaroita paikasta toiseen, jotta näkisin asuntoni tilan uudella tavalla. Normaaliin järjestykseen tottuu liian helposti, samoin kuin siihen, että jokin tavara ärsyttää päivästä toiseen tiellä ollessaan. Olen toiveikas sen suhteen, että onnistuisin vihdoin keksimään jotain ratkaisuja sotkuongelmaan. Saa nähdä, miten käy. Tässäpä siis hieman kesäaskaretta sadepäiville :)

5 comments:

between said...

Järjestysongelmista on hyvä jutella myös kavereiden kanssa. Usein toisella ihmisellä on virkistäviä näkemyksiä ja ideoita, joita itse ei tule edes ajatelleeksi. Nykyisin ihmisillä on ihan älyttömästi tavaraa, joten ei ihme, että olo on kaoottinen. Kirpparilla käydessä näkee paljon aivan hurjan turhanpäiväisiä esineitä, jotka ovat olleet jonkun kotona.

Nan said...

Tuohan on hyvä idea, että kyselee kavereilta, miten he näkevät tilan. Itse sokaistuu omalle asunnolle ja ideat tyrmääntyy liian helposti ja mahdollisuuksia ei näe. Minulla on usein kaoottinen olo siitä, että ympärilläni on kaaos. Siisteys ja järjestys parantavat oloa ja helpottavat elämään, joten niitä kannattaa tavoitella. Olen myös ihmetellyt kirppareilla myynnissä olevaa ihan silkkaa romua.

Anonymous said...

Hienoa, että tavaran siirtäminen on tuottanut oivalluksia! Se kannustaa myös itseä tekemään saman - kuinka ollakaan, eteiseen kertyy minullakin jonnekin 'menossa' olevaa tavaraa... IKaukosäätimille näin joskus jossain kuvassa kätevän säilytysratkaisun, kangaspussukan, joka tyyllkkäästi oli sohkan nojaan yhdistetty sisustuselementti. siis ihan hyvännäköinenkin vielä, kun oli jämäkkää sisustuskangasta tms. ja taisi olla samanvärinen sohvan kanssa. Vinkkinä, jos et ole jo ratkaissut asiaa ja jos tämä vaikka sattuisi kiinnostamaan. Tsemppiä!

Suotar said...

Minä olen pitkään ajatellut, että ruokapöytä on meillä melko turha. Tai ainakin, jos asuisin yksin. Syön kuitenkin mieluiten jossain löhöpaikassa, vaikkapa sängyllä... No, mieheni teki itselleen höyläpenkin ja se mahtui ainoastaan keittiöön, joten ruokapöytä saikin sitten väistyä. Nyt se on makuuhuoneessa taimikasvatusalustana.

Nan said...

Anonyymi: kiitos vinkistä! Nyt kun kerroit tuosta kaukosäädinratkaisusta, muistan kuulleeni joskus aikoja sitten samasta asiasta... Sohvapöytäasia on ratkaisematta, mutta kokeilen, josko se pysyisi tästä eteenpäin tyhjänä.


Suotar: tuo onkin mielenkiintoinen ajatus, että ruokapöytä voisi olla tarpeeton :) Minulle se on asunnon tärkein pöytä. Hyvää hyötykäyttöä tuo taimikasvatusalusta :)