Sunday, May 27, 2018

Onnistuminen töissä

Töissä on hieman tasoittunut siitä, mitä alussa oli. Alussahan minulla oli runsaasti stressiä ja ahdistusta erityisesti kaikesta sellaisesta, mitä en osaa. Ja valitettavasti sitä, mitä en osaa, on ollut työtehtävien muodossa tarjolla runsaasti. Jos positiivista tästä etsii, niin olen "saanut" hyviä oppimistilaisuuksia. Positiivista on ainakin se, että olen oppinut ja opin koko ajan lisää uutta, mutta hyvää myös se, että välillä on ihan tasaisia päiviä sellaisten hommien parissa, jotka osaan.

Minulla oli eräs uusi työjuttu noin viikko sitten. Stressasin sitä etukäteen ihan hulluna ja en tiennyt, miten selviäisin. Tuntui, että valmistautuminenkin jäi liian heikoksi, vaikka käytin siihen niin paljon aikaa, että sekin alkoi stressata. Tuo yksi juttu täytti elämäni jonkin aikaa turhan paljon.

Minä onnistuin! Minulle olisi riittänyt, että tuo työjuttu olisi mennyt ok ja valituksia ei olisi tullut, mutta minä jopa sain hyvää palautetta! Hyvin meni! Olen ollut tosi iloinen tästä asiasta nyt tuosta lähtien. On aivan mahtavaa onnistua työelämässäkin, kun viime vuodet ovat olleet enemmänkin hankalia ja itsetuntoa lannistavia (erityisesti työttömyys). Jipiijipii on kiva saada hyvää palautetta :)

Nyt on kesän myötä töissä tulossa rauhallisempi jakso. Lisäksi minulla on myös lomaa, joten olen nyt oikein hyvillä fiiliksillä (muutama viikko ekaan lomajaksoon!). Talvi stresseineen on takana ja nyt voi ottaa rennommin. Huh :)

Ihania kesäpäiviä :)

Sunday, May 13, 2018

Fiiliksiä kesän alkaessa

Kesä tuli sitten ihan yhtäkkiä, humpsis. Viikossa kasvoi lehdet puihin ja koti on kuumentunut niin, että hiki valuu pelkästä laiskottelusta. Uni on ollut mitä sattuu, kun en ole vielä tottunut yli +25C nukkumislämpötilaan. Viikonloppu on mennyt, hieman hävettävästi, sisällä möllötellessä. Olen ulkoillut illalla, kun on raikkaampaa.

Viikko sitten kävin metsässä haistelemassa alkukesän tuoksuja ja kuuntelemassa lintujen laulua. Oli upeaa! Nautin suunnattomasti, pitää jatkossakin käydä nauttimassa alkukesän ihanuuksista. Oikeastaan on harmillista, että kesä näyttää nyt tulevan niin vauhdikkaasti, olisi tätä alkua nautiskellut pidempäänkin.


Kävelin hieman myös pitkospuilla.


Päivät ja viikot menevät nopeasti, aivan kuin koko elämä olisi nyt saanut turbovaihteen päälle. Ajankulullisesti siis, ei muuten. Muuten tuntuu, että on taas odottelemisen aika. On asioita, joita odotan ja muuten tuntuu kuin mitään (mukavaa) ei tapahtuisi.

Odotan stressin ja unettomuuden saapumista, ensi viikolla töissä on nimittäin sellainen työpäivä, että en tiedä, miten selviän siitä. Tässä kun olen miettinyt työelämää, niin ehkä minulle sopisi kuitenkin sellainen tasaisuus. Että ei olisi mitään liian vaativaa ja stressaavaa.

Olen katsellut Pullervoa kivellään ja kadehtinut moista rennostiottamista. Kaipaan itsekin rentoutumista, lepoa, mutta sitä ei ole odotettavissa vielä muutamaan viikkoon. Toisaalta minua on välillä hieman ärsyttänyt tuo kivellä lötköttelevä otus, kun meidän ihmisten elämä on aina jotain ihan muuta. Melkein aina on jonkinlainen suoritus päällä, pitää piirtää itselleen jotain supersuorittajan sädekehää. En ymmärrä, miksi ihmisten ideologiaan kuuluu armoton suorittamisvaatimus, jotta olisi kelvollinen.

Kuumuus lisääntyy päivän etenemisen myötä. On sunnuntai ja väsyttää, uuden viikon ajatteleminen väsyttää vielä enemmän. Oli niiiin mukavaa, kun oli noita pyhien katkomia viikkoja. Nyt pitää jaksaa laahustaa lomaa kohti.

Ihanaa alkukesää!