Thursday, July 22, 2010

Ajatusten ahdistelua

Minun on ollut viime päivinä yllättävän vaikeaa päästä eroon ikävistä ajatuksista. Päässäni on siis pyörinyt ajatuksia tyyliin: "pitäisi tuokin asia tehdä", "onpa ärsyttävä ihminen", "kotini on epäsiisti, pitäisi siivota nyt heti", "väsyttää, mutta pitäisi tämäkin aika käyttää jotenkin hyödyksi", "miksi en ole ulkona, kun on niin nätti ilma", "ärsyttävää, miten naurettavan pituinen lomani on", "lomani lyhyys stressaa ja ahdistaa" jne. Tätähän riittää, negatiivista mielen mongerrusta. Mitä tuo hyödyttää?

Ei mitään. En voi järjestellä kaikkia noita häiritseviä asioita nytheti sidettävälle mallille, en mitenkään, mutta pidemmällä aikavälillä saan nuo kaikki hoidettua. Saan siivottua, kun annan sille vain riittävästi aikaa. Ikäviä ihmisiä en voi muuttaa, mutta niiden kanssa ei tarvitse olla tekemisissä. Jos minua juuri nyt väsyttää, miksi minun pitäisi juuri nyt suorittaa, voinhan tehdä kyseisen asian myöhemminkin ja jos silloinkaan en voi, mitä väliä sillä on! Pääasiahan on, että juuri nyt, tällä ainoalla todellisella olemisen hetkellä, minulla on mahdollisimman hyvä olla.

Lomani (kuten useimpien) on toki naurettavan lyhyt, ja en millään ehdi siinä "toipua", mutta olen tehnyt ratkaisuja tämänkin asian suhteen: ensi kesänä minulla on koko kesä vapaa. Siis ihan koko kesä. Käsittämätöntä, huikeaa ja riemastuttavaa! Ei enää priorisointeja, jotta ehdin lomallani tehdä kaikki "pakolliset", ei enää lomastressiä ja ahdistusta naurettavan lyhyestä "lakisääteisestä". Ensi kesänä, jos muuten mahdollista, toteutan haaveitani, toivun ja voimistun.

Eli vaikka en juuri nyt saakaan mieltäni hiertäviä asioita "kuntoon", asiat ovat kuitenkin pidemmällä tähtäimellä kulkemassa haluamaani suuntaan ja se on tärkeää. Ei myöskään ole mitään syytä sille, että en voisi ottaa rennommin juuri nyt. Voin toki, tietyissä rajoissa, mutta niissäkin rajoissa voi silti elää.

Voi kun tuon ajatusmyllyn saisi helpommin hiljenemään, mutta jostainhan on lähdettävä liikkeelle. Uskon, että erityisesti sitten, kun minulla on enemmän aikaa itselleni, asiat alkavat edetä ihan toista vauhtia kuin nyt. Se tuntuu hyvältä.

2 comments:

Tiinuska_68 said...

Teksti on suoraan kuin minun päästäni..uskomatonta ,vaikka tiedänhän minä että minunlaisia on toki muitakin. paljonkin. olen joukossa aina se outo lintu hiljainen ajattelija, en omista montakaan ystävää..joiden seurassa olen oma itseni vaikka pikkuhiljaa olen vihdoin alkanut hyväksymään itseni,,jospa se siitä ...

Nan said...

Tiinuska: onhan meitä :) Tuo pään sisäinen ajatusmylly on kyllä joskus uskomattoman raivostuttava, mutta uskon, että sen voi saada rauhoittumaan! Itsensä hyväksyminen on tosi tärkeää, uskon, että sen kautta olokin paranee, tasapainottuu. Minusta on hienoa, että meitä on monenlaisia, outojakin lintuja. Parempi ollakin oma itsensä, koska uskon, että vääränlaiseen muottiin yrittäminen tuo runsaasti pahaa oloa, koska se ei voi koskaan täysin onnistua... ja epäonnistuminen on omiaan pahentamaan oloa.

Hyvää kesän jatkoa sinulle! Muista uskoa itseesi :)