Friday, August 26, 2011

Mustikkaa ja pakkasta

Olen toivoton "sitten kun" -ajattelija. Eli ajattelen tekeväni asioita, sitten kun se ja se ehto täyttyy. Olin esimerkiksi ajatellut, että ensi vuonna saan tavalla tai toisella marjastuksen toimimaan elämässäni. Nythän se ei oikein toimi, kun minulla ei ole autoa.

Paitsi että minulle tulikin mahdollisuus marjastaa. Mansikoita olisin päässyt keräämään enemmänkin, mutta pakastintilani ei silloin riittänyt. Sitten kun huomasin pääseväni myös mustikkaan useammankin kuin kerran, tajusin, että marjastukseni onnistuukin jo nyt. En tarvinnut siihen tällä kertaa autoa, vaan ystävälliset lähimmäiset riittivät. Ainakin tällä kertaa. Ostin pakastimen.

Olen aina pitänyt marjoista ja marjastuksesta. Kaipaan metsään joka päivä. Olen marjastajana hidas maisemien katselija, mutta ei se minua haittaa: ehdin saada riittävästi marjojakin. Minusta marjastus on rauhoittava harrastus metsässä, eikä kiireinen suoritus tavoitteena saada mahdollisimman runsas lopputulos. Sehän on vain mukavaa, jos "joutuu" tekemään useammankin marjastusreissun!

Minussa on vahvaa keräilijähenkeä. Saan tyydytystä siitä, että voin katsella ruokavarastojani eli tässä tapauksessa monella tavalla säilöttyjä marjoja. Olen marjastanut pienestä pitäen, mutta viime vuosina se on ollut vaihtelevaa. Olen tänä kesänä ymmärtänyt, että marjastus on yksi "omista jutuistani": pidän siitä, pidän marjojen käsittelystä ja varsinkin niiden syömisestä. Marjoihin liittyy monenlaista mieluisaa puuhastelua. Enää en aio pitää siitä taukoa muuten kuin pakon edessä. Aion saada tänä syksynä vielä puolukoita ja karpaloita, ja ensi vuonna marjastan vielä enemmän kuin tänä vuonna.

4 comments:

AAMU said...

Marjastus on mainio harrastus, plus sienet kanssa.

pelle gudsson said...

Mukavaa, että olet säilönyt myös puolentuhatta kirjoitusta tänne nettiin. Tarkoitukseni on lukea ne läpi, kunhan tulee sopiva tauko syyskiireistä.

Kuivatut pihlajanmarjatkin ovat terveellistä syötävää. Niitä saa korkeistakin oksista pitkään keppiin kiinnitetyllä haarukalla vääntämällä poimimalla.

trina said...

Talvella marjoja syödessä on mukava maistella myös niitä mielikuvia, mitä marjareissuista on mieleen tallentunut :) Itsekerätyt marjat tuntuvat myös maistuvan paremmilta kuin kaupasta ostetut, ehkä juuri sen vuoksi, kun on itse käynyt läpi marjojen matkan metsästä pakkaseen.

Nan said...

Aamu: kyllä, ehdottomasti. Yksi parhaista harrastuksista.


Pelle G: Kiitos mukavista sanoistasi :) Olen miettinyt myös, että miten ja mistä pihlajanmarjoja saisi, olisi mukava kokeilla tehdä niistäkin jotain.


Trina: näin on, itse kerätyt marjat ovat parhaita! Sain tänä vuonna yliannostuksen mustikoista, kun niitä tuli tuoreenakin syötyä paljon, mutta talvella ne maistuvat taas ihan varmasti. Marjastuksessa parasta on kyllä ihan kaikki: poimimisesta syömiseen.