Thursday, December 13, 2012

Hyppy tuntemattomaan

On eri asia suunnitella tulevaa ja miettiä itsekseen, että mitä haluaisi "isona" tehdä kuin oikeasti tehdä jotain muutoksia elämäänsä. Näillä muutoksilla tarkoitan nimenomaan pysyviä muutoksia uudella tiellä, ei mitään yksittäistä vuorottelu- yms. vapaata tai muuta taukoa sen hetkisestä oravanpyörästä. Elämänsä muuttaminen on vaikeaa ja raskasta. Muutoksen hetkellä näkee liian kirkkaasti sen, mihin kaikkiin asioihin muutos vaikuttaa (läheiset, mahdolliset tulevaisuuden tuet, työura). Samalla näkee sen, minkä muuttuminen oikeasti kirpaisee eli mikä on tärkeää.

Onnittelin jokin aika sitten itseäni siitä, että hain piiiiitkästä aikaa työpaikkaa. "Hyvä minä." Olen edelleen tuosta samaa mieltä. Sitten kävikin niin, että sain sen työn ja jouduin kohtaamaan karun todellisuuden: kumman tien valitsen: uuden, melko mielenkiintoisen, epävarman, taloudellisesti tosi paljon niukemman, opiskeluihini sopivan ja niitä edistävän vai vanhan tutun, hieman varmemman ja taloudellisesti yltäkylläisen, mutta tylsän ja opintojani jarruttavan polun. Uusi vai vanha? Odotanko vai hyppäänkö nyt?

Koko kroppani on ollut sekaisin. Juoksen vessassa ja pääni on liian pieni päättämään. En nuku. Pärjäänkö, osaanko, kykenenkö, huomioinko kaikki tärkeät, asiaan vaikuttavat osapuolet yms. Miksi minun täytyy olla vahvempi kuin mihin koen nyt pystyväni? Luultavasti helpottaa, kun päätän. Osa läheisistäni kannustaa. Mutta he eivät voi tehdä päätöksiä puolestani.

Mikä on pahinta, mitä voi tapahtua? Putoan työmarkkinoilta, syrjäydyn? Säästöni eivät kestä pitkiä niukkoja aikoja. Valunko köytyyteen, en voi koskaan enää tehdä mitään kivaa? Jos en tämän lyhen jakson jälkeen saa töitä, tuet ovat sen jälkeen tosi pienet, ehkä niillä ei elä. Saanko töitä? Miksi en saisi? Kun on lama? Miten ihmistä voi pelottaa näin paljon asia, joka toiselle on vain hypähdys yhteen suuntaan. Ehkä minua ei enää pelota, kun päätän ja suunta on selvä ja peruuttamaton?

Vanha polku, mitä se tarjoaa? Olisiko siellä jotain uutta kuitenkin tarjolla? Ei sekään turvallinen ja varma ole, YT:t on tulleet tutuiksi. Mikään ei nykyään ole varmaa. Ei vanhakaan polku välttämättä katastrofi olisi, mutta riski tylsistymiselle ja uupumiselle ovat olemassa. Voisinhan siellä ollessani hakea työtä, joka olisi nyt tarjolla olevaa parempi? Onko tämä uusi juttu se tilaisuus, johon juuri minun pitää tarttua? En kai olisi nähnyt sitä, jos se ei olisi? En kai olisi saanut sitä, jos se ei olisi oikea suunta?

On niin paljon kysymyksiä ja vähän vastauksia. Se tärkein vastaus minun täytyy löytää itsestäni. Hyppy vai ei.

7 comments:

trina said...

Onpa kiperä tilanne. Toivotan viisautta oikean päätöksen tekemiselle.

Anonymous said...

Ei kaikkea voi varmistaa loputtomiin...kyllä asiat järjestyy tavalla tai toisella. Niin ja itselle se vapauden tunne että oli rohkea...niin ja voihan vielä hakea muuallekin eihän sen valinnan tarvitse olla loppuelämäksi. Itsekin olen vaihtanut suuntaa ja olen siitä ylpeä. Amanda

Anonymous said...

Onneksi olkoon Nan tehdystä päätöksestä! Upeaa, että uskalsit olla rohkea ja luottaa tunteisiisi järjen ohella.

Kuukkeli

Nan said...

Trina: viisautta tarvitaan, mutta myös tunnetta, näin luulisin. Mikään tie ei ole se oikein, on vain tienhaaroja.


Amanda: olen varmistelun mestari (pystyisiköhän tuosta kehittelemään jonkin yritysidean?). Luultavasti tämä vaihe on opettanut itsestäni paljon ja antanut rohkeutta. Vielä on hutera ja pelokas olo, mutta eiköhän tämä tästä. Onnittelut sinulle rohkeudestasi!


Kuukkeli: kiitos! On mukava saada kannustusta näin huterana hetkenä. En arvannut, että muutokset olisivat minulle näin vaikeita.

---

Kiitos teille kommentoijille ja ihanaa viikonlopun jatkoa!

pekka paiva said...

Tuota valintatilannetta itsekin miettii. Riippuu niin monesta asiasta. Mutta jos olet jo pitkään halunnut muutosta...

Zepa said...

Onko vuorotteluvapaa tms. mahdollinen?

Nan said...

Pekka: niinpä, jos olen jo pitkään halunnut muutosta, se pyörä täytyisi liikauttaa liikkeelle...


Zepa: olen ollut jo opintovapaalla, nyt olisi taas työn vuoro. Uuden työn.