Makeanhimoni on yllättäen hiljalleen hiipunut, ei toki poistunut, mutta vähentynyt merkittävästi. Muistan, kun vielä jokin aika sitten oli välillä pakko saada jotain makeaa, kuten ruoan jälkeen tai iltapäivän uuvahdukseen. Illallakin oli mukavaa napostella suklaata tai jäätelöä. En ole koskaan ollut sitä tyyppiä, että kun otan muutaman palan suklaata, minun olisi pakko syödä koko levyllinen. Pystyn hyvin pysyttelemään melko pienissä annoksissa, mutta silti minua on häirinnyt se, että välillä minun on ollut "pakko" napsia jotain, vaikka vähänkin.
Nyt olen huomannut ostelleeni tarjouksesta makeaa, vaikka minun ei tee mieli sitä syödä. Tuntuu oudolta, että minun ei tee mieli juurikaan makeaa, mutta vielä oudommalta tuntuu, että ostelen sitä. Kun näen hyvän tarjouksen jotain herkkusuklaatani, niin mukaanhan se tarttuu. Kotona sitten ihmettelen, että miksi ostin suklaalevyn, kun pakastimessa on jäätelöä ja kaapissa kaksi levyä suklaata, enkä ole niihin koskenut moneen päivään. Outo juttu.
Toisaalta nyt kun minulla on enemmän aikaa, haluan panostaa syömiseen. Kun kerran himoitsen hyviä salaatteja ja muita terveelliseksi miellettyjä ruokia, niin haluan sitten syödä sellaista. Minun mielihaluni ruoan suhteen nimittäin nykyään kohdistunut terveelliseen ruokaan, kuten salaattiin tai omenoihin. Mitähän on tapahtunut? En valita, olen tosi tyytyväinen. Syön mielelläni omenoita, varsinkin kun himoitsen niitä.
Olen miettinyt herkuttelun ja väsymyksen välistä yhteyttä. Olen kuullut, että joillakin makea kostautuu väsymyksenä, usein vasta seuraavana päivänä. En tiedä tästä sen enempää, mutta mietityttää kyllä, että olisiko itselläni voinut olla joskus näin. Olenhan nyt ollut pirteämpi, kun en juuri herkuttele. Toisaalta elämä on muutenkin maistunut hyvältä. En tiedä, mutta tuohon aiheeseen olisi kiinnostavaa paneutua.
4 comments:
Wau, samat jutu itsellä menossa. Omenoita on tullut syötyä viime kuukausina varman kymmeniä kiloja :) Ja salaattia ja vihanneksia paljon :) Kyllä se tuntuu olossa ilman muuta. Itse tykkään kovasti Mia Saastamoisen kirjasta Luonnollista! Siinä on kerrottu kiehtovan seikkaperäisesti 'syömisen' perusteet ja mitä kehossa tapahtuu ja miksi. Mukana myös reseptejä ja tsemppihenkinen ohjelma hyvinvointimuutoksiin (myös nettisivut ovat tosi hyvä!). Suosittelen, kun sinua nu asiat kiinnostaa! :) Ja tämä ei ollut maksettu mainos, vaan halusin vaan laittaa hyvän kiertämään, kun itselle tuo kirja on avannut niin tärkeitä näkökulmia ja antanut paljon tietoa! Olen oivaltanut ihan eri tavalla sen miksi syömme. Se oivallus saa ilomielin valitsemaan terveellisemmin!
Kiitos kirjavinkistä, pitääkin perehtyä aiheeseen, kun se kiinnostaa ja ehtii lukeakin. Oivallukset ovat aina tervetulleita ja kannustavia! Mukavaa kuulla terveellisemmän syömisen kokemuksia sinultakin :) Kyllä ruoka vaikuttaa oloon, olen huomannut sen itsekin jo.
Vitsit kun alko tehdä mieli omenoita, kun tätä luin... Mulla on kans ollut tapana napostella ties mitä. Ylmättävä ratkasu on ollut, että kaupassa ostan makeanhimoon jäätelön (säällä kuin säällä), jolloin ei tuukaan ostettua karkkia tai suklaata. Kun asutaan tosi kaukana kaupoista, on karkin puuttuminen joskus ottanut päähän tosi paljon, mutta nyt sellaset päivät on harvemmassa ja harvemmassa. Tänään söin makeanhimoon vadelmia ja mansikoita pakkasesta...
Suotar: minustakin jäätelö on parempi ratkaisu kuin karkki tai suklaa, ja varsinkin juuri reissussa ostettuna. Olisi kyllä hyvä asua kaukana kaupoista, niin herkkuja olisi vaikeampi saada ;) Mutta toisaalta kauppareissulla voisi tulla houkutus hamstrata herkkuja varastoon ja se EI olisi hyvä juttu :) Marjat ovat ihania, ne ovat hyvä ratkaisu herkutteluun.
Post a Comment