Usein tuntuu, että asiat etenevät tahmaten, jos etenevät ollenkaan. Hankaluuksia tulee vastaan inhottavina seininä, joiden yli ei kivuttomasti kömmitä. Joskus seinän eteen jää vain seisomaan kädet rinnalle ristittynä todeten, että ei jaksa, ei huvita.
Eilinen oli kuitenkin toista maata. Arkinen raataminen oli poikkeuksellisen tehokasta ja sujuvaa. Illalla piti hoitaa eräs hyvin yksinkertainen asia, mutta matkalla sain erään lahjaidean (ostinkin sen lahjan jo) ja ihan päähänpistosta ratkaisin erään toisenkin mietintää aiheuttaneen ongelman, kun tilaisuus siihen tuli yllättäen eteeni. Kotiin päästyäni söin poikkeuksellisen hyvin onnistuneen ruoan, kävin lenkillä (oli ihmeen hyväkuntoinen olo), katsoin lempparisarjaa hetken telkkarista samalla, kun venyttelin (oli ihmeen venyvä olo), kävin suihkussa ja menin nukkumaan.
Mistä ihmeestä näitä päiviä tulee ja miksi joka päivä ei voi olla tällainen?! Ihanaa, kun asioita ratkesi ihan itsestään, soljuvasti, ei tarvinnut stressata, vaikka olinkin tehokas ja sain paljon aikaiseksi. Hämmästyttää sekin, miten paljon tällaiset päivät hämmästyttävät.
Mitenhän tuollaisen "soljuvan elämän" saisi ihan vallitsevaksi tilaksi siten, että takkuavat päivät olisivat se harvinaisuus? Kun oikeastihan monia asioita stressaa ihan turhaan, tekee niistä suurempia kuin ne oikeasti ovat, ja hankalia tilanteita murehtii päiväkausia etukäteen, vaikka oikeastihan itse tilanne on hankala, ei ne päivät etukäteen, jolloin sitä tilannetta ja hetkeä ei ole vielä olemassa.
Useimmat asiakin tuppaavat järjestymään, jos niille antaa mahdollisuuden. Olen iloinen, että olen vuosien varrella säilyttänyt jonkinlaisen peruspositiivisuuden ja uskon asioiden järjestymiseen niin kauan kuin itse toimin järkevästi, pyrin toimimaan, enkä jää makaamaan ongelmiini.
Voi kun pääsisi mukaan tuollaiseen soljuvaan, stressittömään elämäntyyliin, jossa tärkeintä on tässä hetkessä eläminen!
7 comments:
Niin, se taitaa olla oikea ratkaisu tässäkin tilanteessa, että osaisi elää hetkessä eikä murehtisi turhaan tulevia. Asioilla kun on oikeasti tapana järjestyä (vaikka siltä ei tosiaankaan tunnu silloin kun on tahmea päivä!). Toivottavasti soljuvia päiviä tulee paljon tulevaisuudessa :).
Kerropa mielipiteesi, kun olet lukenut tuon Linkolan kirjan. Mua on se kovasti kiinnostanut, mutten ole vielä hankkinut käsiini.
Hehkuvainen: Kiitos :) Eihän sitä tosiaan usein muista, että kyllä asiat useimmiten järjestyvät riittävän hyvälle mallille.
Arokettu: enpä olekaan muistanut päivittää kirjalistaani. Olen jo lukenut tuon kirjan, joten voisin kai nyt sitten pyynnöstä (oho!) siitä muutaman rivin raapustaakin :)
Tuollaiset päivät ovat ihania ja palkitsevia! Minullakin oli tiistaina palaveri töissä jota jännitin koko viikonlopun, mutta se menikin sitten hyvin ja oli jopa mukavaa. Keskiviikkona löysin yhdellä iskulla kaikki joululahjat ja rankkasateesta huolimatta oli hyvä mieli.
Hyvää viikonloppua sinulle,
-mari
Mari: eihän sille mitään voi, että tuollaisia (kuten palaverisi ja muutkin uudet haasteet) jännittää etukäteen. Ehkä kuitenkin noiden hyvien kokemusten myötä niitäkin oppii ottamaan jatkossa rennommin :) Mukava kuulla, että sinulla on ollut paljon hyvää tällä viikolla.
Saisikohan tuota soljuvuutta lisää opettelemalla rennompaa asennetta - yrittäisi olla niin, että ei ottaisi paineita esim. juuri jostain joululahjoista. Selaisi vain kuvastoja ja kävelisi kaupoissa ja sitten - plim! - ne lahjat vain putkahtaisivat esiin :) Eikä murehtisi etukäteen sitä, tykätäänkö niistä, kun eihän sitä voi koskaan etukäteen tietää.
Minäkin sain eilen eräässä kaupassa kivan idean, jonka sitten päähänpistosta toteutin. Jotenkin näin sen pitäisikin mennä, pakottamatta ja hyvillä mielin.
Kiitos, ja oikein hyvää viikonloppua sinullekin!
On ilo lukea tällaista tekstiä, joka pursuaa elinvoimaa ja positiiviisuutta. Soljuva olotilasti tarttui tännekin. Taidan lähteä lenkille...
Alina: olen huomannut tuon saman, että toisen elinvoimasta ja positiivisuudesta voi itsekin saada kipinän tehdä jotain.
On se niin mielenkiintoista, että miten tuota elinvoimaa välillä oikein pursuaa, kun toisina hetkinä se on niin tosi hukassa. No, tuollaiset sujuvat päivät antavat uskoa huomiseen.
Post a Comment