Thursday, June 25, 2009

Hartiavaivoista

Ei minulla ole moneen vuoteen ollut kovinkaan pahoja hartiavaivoja, mutta viime viikkoina ne ovat loistaneet poissaolollaan vielä aiempaakin useammin ja selvemmin. Olen ollut ilahtunut ja pohtinut, että mikä mokoman vaivan vie pois... ja ratkaisu on ollut reilu määrä liikuntaa yläkropalle ja tietysti asiaan kuuluvat venyttelyt.

Olen huomannut monien naisten valittavan hartiavaivoistaan ja huokailevan, kuinka täytyisi venytellä. Sanoisin tuohon, että ei, ei ei... ei se venyttely oman kokemukseni pohjalta mitään yksinään tee kuten ei mitkään muutaman sekunnin hartioiden pyörittelytkään. Tarvitaan liikettä! Omassa pienessä päässäni pyöritelty teoriani on, että naisten heikommat lihakset aiheuttavat särkyjä ja jomotuksia (heikommin voimaa ylläpitää asentoa, mikä aiheuttaa jännityksiä), koska en ole kuullut miesten valittavan samasta vaivasta. Ergonomia-asioihin naiset tuntuvat kiinnittävän huomiota jopa miehiä enemmän. Naiset tarvitsevat siis lisää lihaksia yläkroppaan, jotta keho jaksaa pitää yllä kaunista ryhtiä säryittä (rintavilla naisilla toki rinnat voivat tuoda oman lisätaakkansa).

Masentavaa on ollut huomata se, että mitä enemmän ja ennen kaikkea useammin olen pystynyt järjestämään yläkropalle liikuntaa (siis oikein kunnon pitkäkestoista liikettä (1-3 tuntia) tai ajoittain voimaakin vaativaa), sitä paremmin yläselkäni ja hartiani ovat voineet. Mukavahan olisi toki liikkua vaikka kuinka ja paljon, mutta millä ihmeen ajalla?! Minullahan kuluu jo ihan liian suuri osa päivästä töissä ja sen lisäksi pitäisi melkein joka päivä huoltaa kroppaa 2-3 tuntia?! Olisihan se kiva, mutta.... ei tässä maailmassa :(

Eräs tärkeä oivallukseni on myös ollut asennon ylläpitäminen. Olen keskittynyt pitämään yllä hyvää ryhtiä, mikä oli toki alkuun siihen tottumattomalle raskasta. Lihakset kuitenkin kehittyivät siten, että eivät ne enää rasitu esimerkiksi suorasta selästä. Melkein tätäkin tärkeämpi on ollut oivaltaa lapojen vetäminen alas kaikessa, mitä tekee (tämä korjaa myös ryhtiä). Eli kun istuu tai seisoo, lavat alas (eli ei hartioita korviin). Pyöräillessä yläselän jännittyneisyys vähenee, kun hartiat ovat paikallaan (eli lavat alas). Käsiäkin voi nostella ilman että nostaa hartiat ylös - ja taas jännittyneisyys hartioilla vähenee ja liike kohdistuu laajemmin yläselkään. Yläselän lihasten vahvistaminen auttaa myös hurjasti.

Sitten kun sekä pitkäkestoisen liikkeen että lihasvoimaharjoitukset saa toimimaan, kannattaa aloittaa monipuoliset venyttelyt. Kuulin jostain, että pelkästään yläselän venyttelyt eivät auta, vaan tärkeää on venytellä myös rintalihakset. Kireät rintalihakset voivat nimittäin vetää hartioita eteenpäin, mikä lisää jännitystä lapoihin, mikä aiheuttaa särkyä.

Jos joutuu istumaan tuntikausia useimpina päivinä kannattaa lisäksi mahdollisuuksien mukaan antaa yläkropalle liikettä myös (työ)päivän aikana: käsiä voi nostella ja pyöritellä, kroppaa taivutella ja kiertää, hartioita liikutella eteen ja taakse ja pieniä venyttäviä liikkeitäkin voi tehdä. Tärkeintä on, että veri kiertää ja yksitoikkoinen, staattinen jännitys katkeaisi. Istuma-asennon vaihtaminen ja kävelytauot kannattavat myös. Minä esimerkiksi liikun varsin paljon työpäivän aikana, vääntelen ja kääntelen itseäni, vaihdan asentoa ja kävelen aina, kun voin. Se on ehkä oudon näköistä, mutta en vain koskaan ole ollut sellainen ihmistyyppi, joka jaksaisi istua tuntikausia tyynesti kuin patsas ja keskittyä.

Näiden kokemusteni myötä olen taas tullut siihen tulokseen, että vaikka kuinka puhuttaisiin ergonomioista ja ties mistä, ihmistä ei ole tehty istumaan tuntikausia joka päivä. Sikäli mielestäni nykyaika ei todellakaan palvele hyvinvointia (siltäkään osin). Onhan sitten toki heitä onnellisia (erityisesti kai miehissä), joilla ei moisia vaivoja ole ja jotka voivat porskuttaa kehoa laiminlyöden vuodesta toiseen. Minä en ikävä kyllä kuulu heihin ja olen sen jo varsin nuorena (eli vuosia sitten) nähnyt. Sikälikin mietin usein, että millainen elämä, työ ja harrastaminen tukisivat parhaiten myös fyysistä hyvinvointiani, kun tämä nykyinen ei kyllä ihan täysin istu tuohon kuvioon.

2 comments:

Hehkuvainen said...

Olet aivan oikeassa: ihminen on tehty liikkumaan. Staattiset tilat aiheuttavat väistämättä jännityksiä ja kolotuksia. Ja vaikka se saattaa vaikuttaa hassulta, kannattaa liikeratoja joskus liioitella jotta saisi koko kroppaansa käytettyä. Lisäksi kannattaa olla sopivasti lapsi: ei kannata aina istua nätisti (=jäykästi) pöydän ääressä, vaan on hyvä istua ja makoilla lattialla ja venkoilla nojatuolissa :).

Ja se, etteivät miehet kokemuksesi mukaan tunnu kärsivän hartiavaivoista, johtuu usein siitä etteivät tosimiehet ilkeä valittaa ;D. Ne jääräpäät :D! Tämä siis terapeutin näkökulmasta sanottuna.

Nan said...

Juu, tuokin on tosiaan tärkeää, että varovasti koettelee kroppansa liikeratoja silloin tällöin :) Tekee hyvää liikkuvuudelle. Minäkin tykkään istuskella erilaisilla tuoleilla, eri asennoissa ja joskus maata lattiallakin välillä. Aikuiset ovat näissä istuma-asioissa joskus turhan jäykkiksiä :)

Niin, onhan se niinkin, että miehet eivät välttämättä moisista vaivoista valita :D (toisenlaisista sitten ehkä senkin edestä)