Tuesday, December 21, 2010

Vanhanaikaista ajanhallintaa

Näin eräässä kaupassa nätin ja käytännöllisen näköisen kalenterin, joten ostin sen, ihan heräteostoksena. Olin aiemmin pohtinut, miten kirjaan ensi vuoden menojani, sähköisesti (niin kuin ennen) vai ihan paperiseen kalenteriin, mutta en ollut osannut päättää. Puhelimen kalenteri on toiminut oikein mainiosti, mutta siitä on jotenkin vaikeampaa hahmottaa laajempia ajanjaksoja. Ja sitä paitsi sievässä, paperisessa kalenterissa on jotain varsin suloista (ja hitaampaa).

Itsellenihän ihanne olisi se, että kalenteria ei tarvitsisi ollenkaan. Se ei ole kuitenkaan tässä vaiheessa mahdollista, joten jotain täytyy tehdä. Saa nähdä, miten sopeudun puhelinkalenterin käyttäjästä paperiseen versioon: itse asiassa luulen jatkossakin käyttäväni puhelimen kalenteria joihinkin asioihin, erityisesti ehkä toistuviin arkimenoihin.

Ajatus omasta söpöstä kalenterista on jotenkin hassu ja lapsellinen. Vielä hassummalta tuntuu, kun mietin, miten mukavaa olisi laittaa siihen tarroja. Onneksi tämäkin asia on sellainen, jossa ei tarvitse koskaan "aikuistua" :)

3 comments:

Hehkuvainen said...

Oih, uusi kalenteri! Se on kiva :). Eikä mielestäni ollenkaan syrjäytä puhelimen kalenteria... minulla on useimmat menot puhelimessa, keittiön seinäkalenterissa ja taskukalenterissa :D. Puhelimeen tulee laitettua useimmiten myös sellaisia hätäisiä muistutuksia, ne pysyvämmät tapaamiset ja tapahtumat kirjoitaan oikein kalenteriin.

Ja kyllä, tarroja! Minä olen haaveillut leimoista, joita voisin laittaa kouluvihkoihini. Tiiätkö, niinku aikoinaan koulussa sai hyvin tehdystä työstä. Kyllä se vaan kannustaisi kun saisi oikein tehtyjen kotitehtävien viereen lätkäistä vaikka hienon kimalaisleiman!

Pellon pientareella said...

Minä en käytä kalenteria lainkaan, se olisi enimmäkseen tyhjää täynnä. Puhelimeen laitan hälyytyksiä silloin harvoin kun jotain menoja on, etten vain unohda. Silti minäkin haaveilen juuri siitä söpöstä paperikalenterista jotenkin, hassua. Muistan vielä nuoruuden Teinikalenterit, nostalgiaa! Ja ne olivat täynnä tarroja, kuvia, lehtileikkeitä, muistoja...

Nan said...

Hehkuvainen: kiva kuulla, että joku muukin on samoilla linjoilla kanssani :) Minullakin on kolme kalenteria: puhelimessa, seinäkalenteri ja tuo mukana kulkeva taskukalenteri vai miksi sitä sanotaan. On se liian suuri taskuun kyllä... Saa nähdä, miten merkinnät jatkossa jakautuvat kalentereiden kesken :D

Leimoja, nehän kuulostavat hauskoilta! Ja kyllä, tietystihän se motivoisi, jos hyvin tehdystä työstä palkitsisi leimalla tai jollain vastaavalla! Aivan mahtava idea :)


Pellon pientareella: minusta kuulostaa hyvältä, jos ei tarvitse kalenteria (niin kiva kuin tuo tarrojen käyttäminen yms. onkin). Siihen minäkin haluaisin pyrkiä. Kyllä minäkin muistan ne nuoruuden kalenterit... ai että ne olivat söpöjä.


--
Hyvää joulua teille! :)