Olen hiljalleen tehnyt huoltotoimia ruukkukasveilleni. Kun puutarha puuttuu, niin tämä käy korvikkeesta. On mukavaa ja leppoisaa, ja on erityisen ilahduttavaa nähdä, kuinka nuutuneista kasveista tulee mm. saksien avulla virkistyneen näköisiä. Pari kasvia on niin nuutuneen näköisiä, että ne taitavat mennä luonnon kiertokulkuun.
Pitäisi sahata pari puuvartista kasvia poikki. Ne eivät pysy enää omin voimin pystyssä ja toinen on kasvanut kattoon asti. Olen lykännyt tätä jo ainakin pari vuotta... kun en millään raaskisi pätkäistä kavereitani poikki. Se vain on vaikeaa, hölmöä? Taitaa se olla. Herkkämielisyyttä kasvien suhteen...
Noiden "puiden" pitäisi kyllä alkaa latvapistokkaasta kasvamaan ja saattaapa jäänyt "kantokin" alkaa pukata uutta vartta. Lopputulos saattaa olla paljon parempi kuin tämä nykytilanne, jossa kasvit nuokkuvat narujen ja keppien varassa, pitkä puinen varsi ilman lehtiä. Raaskiminen on vain niin vaikeaa.
Tänä vuonna nuo kasvit menevät kuitenkin poikki ja jään jännityksellä odottamaan, mitä niistä tulee. Kyllä elämän (ja kasvillisuuden) pitää välillä uudistuakin.
---
Päivän pieni ilo: tämäkin liittyy kasveihin: uusin lisä kasveihini (jo viime syksynä saatu) enkelinsiiven latvapistokas kasvaa. Lehdet ovat pieniä, mutta niitä on tulossa lisää. Toinen, lehdestä otettu pistokas ei ole tehnyt vielä mitään, mutta ei se kuihtumassakaan näytä olevan. Ehkä sekin alkaa joskus vielä kasvaa.
3 comments:
Kasvit tuovat viihtyisyyttä kotiin, varsinkin hyvinvoivan näköisinä. Kiva kuulla, että enkelinsiipikin on selvinnyt talven yli :)
Kasvien karsiminen tuntuu joskus pahalta, mutta palkitsee yleensä :). Kasvit näyttävät elinvoimaisilta ja uudistuneilta!
Minunkin enkelinsiipeni tekee uusia lehtiä, se on ilahduttavaa.
Trina: kasvit tekevät kyllä kodille ihmeitä, erityisesti hyvinvoivat kasvit :) En voisi kuvitellakaan enää eläväni pitkään ilman kasveja saman katon alla.
Hehkuvainen: kyllähän se karsiminen ja katkaiseminen pahalta tuntuu, mutta olen minäkin huomannut, että se yleensä kannattaa :)
Post a Comment