Talviväsymys

Nyt se sitten tuli, talviväsymys. Tai se oikeastaan alkoi jo pari viikkoa sitten, siihen asti syksy on mennytkin yllättävän pirteästi. Nyt tekisi mieli laiskotella, nukkua paljon, olla lämpimässä ja syödä hyvää ruokaa. On tarve vetäytyä, lämmitellä ja levätä. Zzz.

Siitä huolimatta (tai ehkä siitä johtuen) oli mukavaa käydä tänään kävelemässä lumisissa maisemissa. Pakkanen tuntui hyvältä ja lumi narskahti kengän alla. Talvi tuntuu nyt hyvältä, vaikka toisaalta talvihorros kutsuisi. Pian päivä alkaa pidentyä, alkaa kulku kohti valoa ja (toivottavasti) talvisempaa talvea ennen kevättä. Vuodenajat etenevät ja aika kuluu. Minä annan sen kulua.

Ehkä tällainen pysähtyminen vuoden pimeimpään aikaan kuuluu asiaan ja on syytä tehdä. Onneksi varsinkin jouluna siihen on aikaa, kun minulla on silloin lomaa. Silloin aion vain nauttia olemisesta, laiskotella ja ulkoilla. Jos hyvin käy, ehkä pääsen jopa hiihtämään metsäisiin maisemiin.

Elämä koostuu nyt pienistä asioista ja askareista. Aamutoimet, työpäivä, harrastukset ja kotiaskareet. Mietteet siitä, mitä kaikkea pitäisi tehdä ja mihin ei ole motivaatiota. Päivät täyttyvät pienistä asioista ja mieli isoista mietteistä. On jonkinlainen ymmärrys siitä, että arki on pienten asioiden puuhastelua järjestyksessä. Ensin yksi asia ja sitten toinen. En tiedä, miten tähän rytmiin saa ujutettua isompia asioita, on ne sitten mietteitä tai tekoja.

Kotini viileni pari viikkoa sitten. Säädin turhan kuumana hohtavan patterin termostaattia pienemmälle. Vähän kerrallaan, mutta lopputulos on se, että patteri on nyt haalea, lähes kylmä. Termostaatin vääntely ei auta asiaa. Kaipa 17 asteisessa makuuhuoneessa voi silti nukkua. Viileys antaa hyvän tekosyyn käpertyä peittojen alle ja juoda lämmintä.

Hyvää joulunodotusta!