Friday, August 10, 2007

Tunteiden varovaista tunnustelua ja kierrätysihmettelyä

Eilen illalla Nukkumatin visiittiä odotellessa mietin, että mistä tietynlainen tuntemani "vihamielisyys" kumpuaa (en ole varma, kuvaako tuo sana sitä tunnetta parhaiten - todennäköisesti ei). Se on selvää, että osittain se liittyy erinäisiin menneisyyden kokemuksiin, mutta kuinka suuressa määrin, sitä en osaa sanoa.

En pidä tuosta "vihaisuuden" (ärtymyksen, katkeruuden, pelon tms.) tunteesta. Se on heikkous minussa ja en uskalla kohdata sitä. Siitä tosin tiedän, että minun täytyy kohdata se, jotta pääsen eteenpäin ja pääsen eroon noista ikävistä tunteista.

Minulla on siis monia asioita, joita kohdatessani reagoin negatiivisesti. Ne ovat asioita, joita pelkään, toivon (mutta en koe saavani), en halua missään nimessä saada tai en vain ymmärrä niitä. En tiedä, miten voisin oppia reagoimaan vähemmän pelolla ja vihaisuudella, mutta kai tämä asian varovainen tunnustaminen on se ensimmäinen askel.

Sitten ihan muun asian ihmettelyä: En ihan ymmärrä, miksi kierrättäminen on joillekin ihan suunnattoman vaikeaa. Luulisi, että jos sen päälle ei ymmärrä mitään, sitä ei sitten suotta edes yrittäisi sählätä muiden harmiksi. Mutta ei: on ihan pakko tunkea mitä sattuu jätettä mihin tahansa laatikkoon. Varsinkin muovipussit tuntuvat olevan sellaista jätettä, joka käy joka laatikkoon, aivan kuin ihmiset kuvittelisivat jonkun kaatopaikoilla erottelevan jätteet muovipussien sisältä oikeaan paikkaan. Vai kuvittelevatkohan ihmiset tosissaan, että muovipussiin kääritty saunavasta on biojätettä? (Sisältöhän on, muovipussi ei, joten kokonaisuus ei ole biojätettä.) Vai onkohan kyse jotenkin siitä, että enää ei ymmärretä, mikä maatuu ja mikä ei?!

3 comments:

Maire said...

Sinulle on huomionosoitus Rockin girl blogger blogissani.

Järvenhelmi said...

Olen mietiskellyt kierrätyksestä ihan samanmoisia juttuja kuin sinäkin. Kummastuttaa huomata jonkun heittäneen sekajätteeseen esimerkiksi tavallisia palautuspulloja tai pahvipakkauksia, ne kun ainakin näin maalaisjärjellä tuntuisivat olevan kaikkein helpoimmin kierrätettävissä ja lajiteltavissa, pulloissa kun vielä porkkanana on panttikin. Vielä en kuitenkaan ole siinä pisteessä, että poimisin nämä "erheet" oikeisiin paikkoihinsa - jonkun pahvin ehkä joskus...

Nan said...

Jep, minä olen tainnut jo vähän hurahtaa, kun joskus siirtelen roskia oikeaan osoitteeseen... Tosin vain siinä tapauksessa, että se on helppoa (esim. roskapussi on paperinkeräyslaatikossa suht pinnalla tms).