Minulla on nyt muutaman päivän ollut ikävää päänsärkyä. Se ei ole ollut sellaista normaalia, jyskyttävää, pysäyttävää päänsärkyä, vaan ennemminkin puristusta ja kivistystä koko pään alueella, mikä tuntuu raskaalta jatkuessaan koko päivän. Nukahtaminen tuntuu ihanalta helpotukselta, mutta aamulla herätessä tuttu tunne palaa taas pian.
Luulen, että kyse on univajeesta yhdistettynä stressiin. Olen nukahtanut ällistyttävän helposti ja olen myös nukkunut hämmästyttävän hyviä tuntimääriä arkiöiksi, mutta uskon silti levon jääneen jotenkin heikoksi, kun kaipaan edelleen nukkumista kipeästi ja melkein taukoamatta.
Tällä viikolla minulla on ollut lisäksi turhan monia pohdittavia asioita mielessäni. Olen huomannut, että saatan hyvinkin pohtia tiettyjä, stressaavia asioita ihan aamusta iltaan, ilman että edes huomaan, mitä ympärilläni tapahtuu (toki tietysti pakolliset asiat tulevat hoidettua). On vaikea vain olla ja jättää (turhat) pohdinnat oikeampaan ajankohtaan. Mieli on turhan valpas ja liian suuntautunut.
Toivottavasti viikonloppu tuo rentoutusta ja paljon helpottavaa unta, jotka voisivat viedä puristuksen päästäni pois. Miksi minusta piti tulla tällainen ärsyttävä stressaaja ja murehtija? Miksi en osaa suhtautua asioihin siten kuin niihin kannattaisi suhtautua: asioina, jotka tulevat ja menevät ja jotka hoidetaan silloin, kun niiden aika on :(
4 comments:
Sanopa se. Miksi pitää olla tällainen stressaaja ja murehtija ja märehtijä? Jos keksit keinon olla olematta, niin kerro toki minullekin.
Ja otan osaa päänsärkyysi. Kirjaimellisesti. Tänään on migreenipäivä. Yyyyyyh, en kestä.
Parempaa viikonloppua meille!
Oi voi, sinullakin päänsärkyä :( Se on kyllä ikävää, toivottavasti menee pian ohi, moista kivistystä en kyllä kenellekään soisi. Onneksi minulla särky on nyt melko lievää.
Kerron kyllä heti, jos ikinä keksin keinon olla murehtimatta, märehtimättä ja stressaamatta. Ärsyttää ja masentaa tällainen mieli.
Tosiaan, toivotaan, että saadaan kunnon yöunet ensi yönä ja huomenna olisi parempi päivä! Hyvää viikonloppua sinullekin!
Kuulostaa ikävältä – ja melko tutulta.
Munkin on vaikea sivuuttaa vakavia ja mietityttäviä asioita, vaikka tekisin kaikkea muuta. Tosin ihan äärimmäinen kiire pyyhkii kaikki ajatukset sivuun...
Jaksamista sulle & hyviä unia viikonloppuöiksi!
Ipo: äärimmäinen kiire voi tosiaan "auttaa", ei tule niin helposti murehdittua, mutta muuten se ei sitten tuekaan hyvinvointia. Ei varsinkaan pidempään jatkuessaan.
Kiitos! Olen saanut nukuttua melko hyvin, mutta lauantai on mennyt vielä ainakin päänsärkyillessä :( Mikäli vanhat merkit paikkansa pitää, olen riittävän terve taas maanantaiaamuna...
Hyvää viikonloppua sinullekin!
Post a Comment