Olen aina kammoksunut suuresti kaikenlaisia hampaisiini kohdistuvia toimenpiteitä. Olen toisaalta ollut onnekas, kun olen selvinnyt muutaman pienen reiän paikkauksella ja hammaskiven poistolla. Minulta on myös melko nuorena poistettu lähes kaikki viisaudenhampaat, mikä on erittäin hyvä asia sikäli, että moinen toimenpide nykyään tuntuu jotenkin ylitsepääsemättömältä - minusta on tullut järjettömän herkkä kaikkia kehooni kohdistuvia toimenpiteitä kohtaan. En siedä enää mitään, vaikka moinen herkkyys jotenkin järjettömältä tuntuukin (kärsiikö joku muukin tällaisesta?). Sitä toimenpiteessä syntyvää päänsisäistä paniikkia ja kehon tärinää en vain pääse pakoon.
Olen viime kuukaudet kärsinyt ikävästä ientulehduksesta, joka on kuitenkin enimmäkseen ollut siedettävää. Välillä se on äitynyt pahemmaksi, jolloin hampaiden harjaamisesta on tullut kidutushetkiä. Kyseessä on siis viisaudenhampaan alueen ikenen tulehdus, eli alueen puhdistaminen on hyvin hankalaa. Sain hammaslääkäriltä putsausohjeita ja antibioottireseptin, jonka voin käyttää, jos tulehdus ei hellitä... mutta...
En sitten millään haluaisi popsia antibiootteja, kun ei ole mitään takuuta, etteikö tulehdus tupsahtaisi parannuttuaan takaisin! Edellisestä antibioottikuuristani (eri vaivaan) on vuosia, enkä haluaisi sekoittaa kroppaani moisilla lääkkeillä - edellisellä kerrallakin vatsani meni sekaisin. Ehkä suhtaudun turhan nihkeästi lääkkeisiin, mutta olisi helpompaa suhtautua myönteisesti, jos tietäisi hoidon olevan ainoa vaihtoehto ja välttämätön...
Viisaudenhampaan poisto-operaatio on minulle henkisesti jotenkin aivan mahdoton ajatus, joten toivon tulehduksen vihdoin jossain välissä rauhoittuvan. Nyt ei kyllä hyvin mene, kun tulehduskipulääkettä (jota myös normaalisti herkän vatsani vuoksi välttelen) menee, erityisesti ennen hampaiden harjausta, jotta putsauksesta saisi edes jotenkin siedettävän hetken. Ruokakaan ei maistu, kun syöminen ei tunnu hyvältä.
Mitä haluan tällä vuodatuksellani sanoa? En kai mitään erityisempää kuin että kaikenlaiset vaivat ovat kyllä ikäviä ja sellaiset päivät, kun mitään paikkaa ei suuremmin kolota, ovat yhtä juhlaa. Nyt osaan ainakin arvostaa suun terveyttä, sitä, että kaikki on hyvin. Toivoisin itselleni lisää hurjia hermoja ja sietokykyä, jotta pystyisin hoitamaan näitä fyysisiä vaivoja vaivattomasti tai olemaan hoidettavana ilman hermoromahdusta. Ehkä elämä joskus opettaa.
Tästä huolimatta viime aikoina on ollut varsin kivaakin.
9 comments:
Viisaudenhampaiden LEIKKAUKSELLINEN poisto on mulla edessä, ja kammoan päivää jo valmiiksi. Melkein tekisi mieli pyytää tapahtumaan rauhottavia. :D Ehkä se ei edes ole kamalaa mutta päässä tuo pieni operaatio on saanut valtavat mittasuhteet. Etenkin kun olen joutunu "pienen" ikäni olemaan tekemisissä hammaslääkäreiden kanssa oikomishoitojen muodossa. Jotenkin sellai olo, että hampaan vetäminen pois oli helppo juttu, mutta leikkaus...huh. Ja edessä ois jossain vaiheessa toinen samanmoinen! *puistatus*
Hmmm, osanottoni. Kuitenkaan tuo pelkkä oireiden hoito (haitallisilla) särkylääkkeillä ei taida olla kestävä tapa? Mitä jos menisit sellaiselle hammaslääkärille, joka suostuu nukuttamaan sinut tai antamaan muuten kunnon tropit (mitä kaikkia ilokaasuja ties mitä nykyään on) ja poistattaisit vain sen hampaan? Antibiootit sotkevat kyllä pahasti suolistofloran, joten niiden kanssa pitää syödä sitten maitohappobakteereja reilusti. Pois vaan hammas, kertarutina eikä ainainen kitinä! ;);)
Tuli mieleeni, että olisikohan olemassa jotain luontaista tulehdusta vähentävää "ainetta", mitä voisi laittaa ikeniin tai jolla huuhdella suuta. En tiedä. Olin itse juuri hampaan juurihoidossa, aika inhottavaa touhua ja kallista.
Kammosin minäkin viisauden hampaan poistoa, sillä halusin pitää sen "varalta" (niin kuin luonto lienee sunnitellut). Otettiin pois, eikä kunnon puudutuksessa tuntunut miltään. Rohkaise itsesi, on helppo sanoa, mutta taitaa olla tilanteessasi viisas ratkaisu.
Luonnossakin on antibioottisia aineita, yksi tehokkaimmista on propolis eli mehiläiskittivaha. Sitä saa alkoholiuutteena ja sitä voisi tiputtaa veteen 15-25 tippaa ja purskutella sillä (ja nielaista). Mutta propolis ei sovi jos on mehiläistuotteille allerginen. Toinen tehokas aine on auringonhattu eli esim echinaforce, jota voisi käyttää samaan tapaan. Auringonhattu kuuluu asterikasveihin, eli jos on asterikasveille allerginen niin siinä tapauksessa se ei sovi.
-Eva
Päivänsäde: minulla on jo kokemusta noista viisaudenhampaiden poistosta (leikkauksista siis) ja lohdullista on se, että se ei satu. Se ronkkiminen, mahdollinen poraaminen yms. tosin tuntuu todella epämiellyttävältä ja äänet inhottavat. Kullakin on omat sietokyvyn rajansa tuollaiselle... Minulla on se käsitys, että tuohon voi saada rauhoittavia, jos oikein osaa pelkonsa ja kauhunsa selittää. Ainakin itse aion yrittää saada, jos tuohon tilanteeseen joudun.
Pellon pientareella: ei tämä särkylääkehoito ole tietenkään oikeaa hoitoa, haluaisin vain välttää antibioottikuurin, joten kokeilen tätä ensin. Epäilen, että tuosta hampaasta tulee ainainen kitinä siihen asti, kunnes se on pakko poistaa. Kammoan vain tuota poistoa niin paljon, että en haluaisi pyytää siihen "pääsyä". Varsinkin, kun kohdallani tuo leikkaus sisältää riskejä, kun hammas on sijoittunut hankalasti. Sen takia tuo ongelmahammas on suuhuni jäänytkin. No, eihän siitä ennen tätä ole vaivaa ollutkaan. Kertarutina (kirjaimellisesti) tosiaan korjaisi vaivan, mutta mutta... katsotaan. Pelottaapi :(
Trina: minusta kaikki hammasoperaatiot ovat tosi inhottavia, varmasti juurihoito (josta minulla ei onneksi ole kokemusta) on yksi pahimmista. Eva tuossa kommentissaan antaakin jotain vinkkejä noihin luontaisiin vinkkeihin!
Aamu: Eihän nuo tuollaiset kunnon puudutuksessa sinällään satu ja tunnu, mutta ne muut tuntemukset, rutinat yms. epämiellyttävyydet ovat toki myös inhottavia. Veri myös. Kyllähän minun täytyy rohkaista itseäni tällaisia toimenpiteitä varten. Kai sekin onnistuu, kun oikein psyykkaa. Nyt kuitenkin vielä seuraan tuon ikenen tilannetta, kun hammaslääkäri niin sanoi. On se vähän parantunutkin.
Eva: iso kiitos vinkeistäsi! En onneksi ole allerginen. Voisin kokeilla noita, jos vielä tarvitsen sen jälkeen, kun olen nyt apteekin litkuilla purskutellut. Noita apteekin litkuja ei voi pitkään nimittäin käyttää...
Minä kammoan myös nimenomaan niitä ääniä. Minulta on poistettu vain yksi viisaudenhammas ja olin ihan paniikissa, kun se poistettiin. Se ei sattunut – kiitos puudutuksen – mutta ne äänet olivat tosiaan aivan kamalia ja oikein kaikuivat päässä.
Minulle annettiin ennen viisurin poistattamista penisiliinikuuri, koska hammas oli nähtävästi tulehtunut ja tulehtunutta ei kai voi poistaa...? Jos sinulla on jokin tulehdus, niin kyllä se kannattaa hoitaa sitten vaikka niillä antibiooteilla. Tulehdus ei välttämättä muuten parane.
Tuli vain tässä mieleeni kesäinen korvatulehdus, jota varten jouduin syömään antibioottikuurin (jopa kahta eri laatua, kun toinen pisti vatsan niin sekaisin, että alkoi tulla vertakin ulosteen mukana). Odottelin tulehduksen paranemista pari viikkoa ja se vain paheni siinä odotellessa, joten ainoa tapa päästä siitä eroon, oli mennä lekuriin ja ottaa kiltisti se antibioottikuuri.
Olen elämäni aikana syönyt ehkä noin neljä antibioottikuuria eli hyvin vähän. Minusta on ihan ok vetää kuuri, jos ei muu auta. Mietin, että jos sinulla on jotain tulehdusta siellä, niin ei se välttämättä siitä poistu ilman antibiootteja. :(
Varjo: On tosi vaikeaa saada poiston yhteydessä ajatukset pois niistä äänistä. Minun on vaikea kuunnella niitä, kun niiden myötä kasvaa jonkinlainen paniikki. Kunpa saisikin ajatukset johonkin ihan muualle poiston ajaksi, niin kaipa sen kestäisi...
Minullakin on se käsitys, että kovin pahaa tulehdusta ei hampaan poistohetkellä saa olla. No, onneksi tulehdukseni on hieman rauhoittunut. En tiedä, onko se täysin parantunut, mutta kutakuinkin oireeton se on. Alue on vain edelleenkin hankalasti puhdistettava, mutta tuota putsaamista on nyt vain jatkettava, jotta tulehdus ei uusisi. Tympeää.
Oletpa selvinnyt vähillä antibioottikuureilla! Ei minullakaan montaa ole ollut. En niitä mielelläni popsi, mutta tietysti jos se on pakollinen, sitten kyllä. Ei antibiootteja kannata turhaan syödä. No, nyt en voi muuta kuin odotella, että miten hampaani ja ikeneni tilanne kehittyy. Tuo sinun viime kesäinen antibioottikokemuksesi kuulostaa hurjalta!
Post a Comment