Romuprojektini myötä olen huomannut, miten helposti tuleekaan ostettua "pientä kivaa". Siis ihan tarpeellisiakin juttuja, mutta myös esimerkiksi kotia kaunistavaa, ei niin välttämätöntä tavaraa. Olen ajatellut, että ostelen poikkeuksellisen vähän mitään kestotavaraa tai vaatetta, mutta nyt kun olen kirjaillut niitä ylös tulos on yllättävä! Useimpina viikkoina olen joutunut pohtimaan sitä, että mistä luopuisin ostojeni vuoksi. Huh. Ja silti tunnen pientä innostusta kirpparikierroksille, vaikka en tarvitse mitään (muutamaa poikkeusta lukuunottamatta). Niin se vain menee, höh.
Viime viikolla en ostanutkaan mitään, mikä on varsin ilahduttavaa.
Olen huomannut kirjahyllyni olevan varsinainen tavaramagneetti. Ei minulla kirjoja ole mitenkään erityisen paljon, koska en keräile niitä, mutta usein pohtiessani, että mihinhän tämänkin tavaran loppusijoittaisin tai laskisin kädestäni, kirjahyllystä löytyy sopiva kolonen. Olenkin oppinut jossain määrin inhoamaan kirjahyllyäni, se ei ole koskaan oikein itseäni miellyttävä. Sen lisäksi, että se on aluperinkin ruma, se pursuilee täynnä sekalaista romua, hyh.
Siispä päätin tällä kertaa karsia kirjoistani. Valitsin kaksi joskus muinoin saamaani kirjaa. Olen erittäin huono luopumaan saadusta tavarasta, mutta joskus niinkin on pakko tehdä - nyt se on itseasiassa helppoa, kun näiden kahden kirjan antajaa en halua enää muistaa tai muistella. En edes pidä näistä kirjoista ja pientä selailua lukuunottamatta en ole niihin edes perehtynyt.
Näistä kirjoistani tulee mieleeni, että en halua omistaa tavaraa, joihin liittyy negatiivisia muistoja. En toisaalta myöskään halua omistaa tavaraa, joka ei tunnu omaltani tai ei edusta arvojani. Toivon näiden kahden lauseen muistuvan tulevina viikkoina mieleeni, kun valitsen poistettavia tavaroitani. Arvot ja muistot, niitähän meidän tavaravuoremme myös edustavat.
3 comments:
Mielenkiintoista, kirjahylly on nimittäin myös minulla tuollainen tavaramagneetti.
Olen kääntänyt tämän tosin viime aikoina voitoksi ja käytän sitä tavarapyydyksenä. Sieltä saa aika ajoin kahmittua huimat määrät turhakkeita kiertoon.
Mikäköhän noissa hyllyissä vetää puoleensa? Ehkä ne ovat vain aina sopivasti paikalla kun siirtelemme turhaa roinaa pois tieltä.
Moi,
Pystyin joku aika sitten itse luopumaan kirjoista, joiden antajaa en halua muistella. Kokeilepa bookmoochia tai sitten kirjojen kierrätyshyllyjä (joissakin kirjastoissa voi jättää vanhoja kirjojaan kierrätyshyllyyn). Itsellänikin on hyvin korkea esto heittää kirjoja roskiin/paperinkeräykseen, oli ne sitten melkein mitä kirjoja tahansa.
Maria
Sampsa: tuohan on tosi positiivinen näkökulma :) Voisin yrittää soveltaa sitä, saattaisi siis toimia minullakin. Minulla ainakin hyllyt on sopivasti esillä, kun nostelen tavaroita tieltä.
Maria: ajattelin viedä kirjojani kirjastoon ja jotain huonokuntoisia heitän roskiinkin. Jos jotain erityisen hyvänoloista kirjaa löytyy, niin ehkä kokeilen myös tuota bookmoochia. Se kuulostaa hyvältä palvelulta :) Kirjoissa on ainakin minulle aina jotain arvokkaan oloista, joten niitä on vaikea heittää pois. Jos nyt kuitenkin tarpeettomia opuksia saisin karsittua, niin itselleni tärkeät kirjat pääsisivät paremmin esille.
Post a Comment