Wednesday, December 31, 2008

Vaihtoehdoton ilta

Kävin pyöräilemässä lenkin. Se virkisti, vaikka varpaat kipristelivätkin kylmästä huonon kenkävalinnan seurauksena. Jonkin verran oli jo paukuttelua, jota säikähtelin.

Minulla ei ole vaihtoehtoja tämän illan viettämiselle (välttelen oikeaa termiä, koska tuntuu pahalta): minä olen yksin kotona. Jos tämä olisikin oma valinta, sitä sietäisi tai siitä voisi jopa nauttia, mutta kun tämä tulee pakosta eteeni, tuntuu lähinnä tosi yksinäiseltä, turhalta ja hylätyltä. Pitäisi kai ennemmin ajatella niin, että olen onnekas, kun tämä on vasta ensimmäinen yksinäinen vuodenvaihteeni ikinä. Voisihan niitä olla takana jo useampikin. Epäilen kyllä vahvasti, että tästä saattaa tulla perinne, ikävä kyllä.

Yritin sentään jotain lohtua haalia itselleni: pari hyvänmielen hömppäelokuvaa, hieman viiniä, hyvää ruokaa ja herkkuja. Jos vielä nukahdan aikaisin (mielellään ennen puoltayötä) ja nukun hyvin, niin ei kai tässä hätää ole. Iltahan tämä on niin kuin mikä tahansa ilta.

Parempaa Uutta Vuotta 2009!

6 comments:

Yvonne said...

Parenpaa Uutta Vuotta sulle kanssa. Itsekin vietän tämän illan ihan kotosalla ja olen yksin. Kestäähän tämän yksinolon, vaikka aina se ei hauskaa olekaan.

Palaga said...

Halaus sinulle Sotkamon vaaramaisemista. Täällä tuulee, niin että sukat pyörii jalassa ja lumituisku yrittää sisään joka rakosesta.

Parempaa uutta vuotta sinullekin!

Elegia said...

Jos lainkaan lohduttaa, niin oleilen itsekin vain kotosalla. En tosin yksin, mutta olen viettänyt useita vuodenvaihteita myös yksin kotosalla. Raketit ja tungos ei kiinnosta.

Toivon sinulle paljon kaikkea hyvää tapahtuvaksi ensi vuonna, Nan!

Anonymous said...

Vapaavalintainen yksin olo on luksusta, pakollinen tuntuu jotenkin nurjalta :/. No, välillä on hyvä olla yksin. Sitten osaa todella arvostaa (hyvää) seuraa. Toivottavasti iltasi sujui kaikesta huolimatta mukavasti.

Olkoon alkanut vuosi kaikella tapaa hyvä :)!

Anonymous said...

"Toivon sinulle paljon kaikkea hyvää tapahtuvaksi ensi vuonna, Nan!"

Se pääsisi ainakin naimisiin jos haluaisi, mutta haluaako se?

Nan said...

Oi kiitos teille ihanat ihmiset toivotuksistanne! Mieluisampaa uutta vuotta teillekin ja kiitos blogeistanne, joita lueskelen mielelläni!

Minä olen ihminen, joka viihtyy ajoittain mainiosti yksin kotona. Oikeastaan tarvitsenkin sitä joskus. Liika on kuitenkin liikaa, ja välillä tuskastumiseni yksinolemiseen pursuaa yli äyräidensä. Nyt on sentään hieman toiveikkaampi olo tämän vuoden suhteen.

KKK: hmmm :) Tällaisia asioita pohdin ja kommentoin toistaiseksi blogini ulkopuolella :) Onnistuit kuitenkin ilahduttamaan minua toooosi paljon! *punastelee ujosti*