Friday, September 14, 2007

Ajatuksia, joita ei pitäisi ajatella

Jos minulla on liikaa aikaa olla yksikseni, ajatukseni alkavat helposti kiertää ikävää kehää. Siihen kehään kuuluvia ajatuksia ovat yksinäisyyteni, masennukseni ja elämäntarkoitukseni. Loput voikin varmaan arvata.

Ehkä tämä on vain taas yksi niistä illoista, jolloin mietin ikäviä ajatuksia. Huomenna voi olla jo taas parempi päivä, tai sitten ei. Tuleehan näitä ja kokemukseni mukaan myös meneekin.

En vain taaskaan ymmärrä, mikä ihme elämäntarkoitukseni (jos sellaista siis on) oikein on. Elää tasaista arkea X vuotta ja kuolla pois? Kunpa en kaipaisi mitään lisää nykyiseen elämääni. Kunpa voisin olla tyytyväinen, tehdä töitä, harrastaa ja olla vain. Tai oikeastaan ihan sama: kunpa olisin ylipäätään tyytyväinen.

4 comments:

Ipo said...

Pitää nyt taas kommentoida, kun nää sun kirjotukset on niiin tutun oloisia. Ihan samoja kelauksia mullakin, heti kun vähänkin päästän itseni kelailemaan...

En tiedä: ehkä elämällä ei ole mitään erityistä takoitusta. Kunhan vaan olla möllöttää.

Mutta, miksi se tuntuu riittämättömältä?

Nan said...

Niin, en ymmärrä itsekään. Ehkä me vain mietitään liikaa? Ehkä pitäisi vain suorittaa elämää päivä kerrallaan, tehdä niitä asioita, joita suurin osa ihmisistä näyttää tekevän ja päättää olla tyytyväisiä?

Mielelläni jotenkin sammuttaisin tuon tunteen riittämättömyydestä :/

Mari said...

Minäkin usein mietin elämäni tarkoitusta. Onko minun tarkoitus tehdä tylsää työtä ja muutenkin riutua tylsässä arjessani ties kuinka monta vuotta ja tuntea oloni aina näin surkeaksi?

Mutta toisaalta, kun ajattelen tällä hetkellä sairaalassa olevaa vanhaa sukulaistani, tajuan olevani onnekas, kun saan nauttia tavallisesta arjesta ja työstä, ja pääsen vielä omin jaloin liikkeellekin ilman kipuja.

Ehkä tavallisen arjen arvostus onkin elämän tarkoitus, kumpa se vain olisi helpompaa.

Nan said...

Kiitos Mari kommentistasi... Olen miettinyt samaa. Jotenkin tuntuu, että kai elämän tarkoitus voisi olla ihan tavallisen arjen arvostaminen.

En vain ymmärrä, miten tällaista arkea arvostetaan.. kun ei minulla ole tässä hyvä olla. Periatteessa kaikki on hyvin, mutta sisin sanoo kuitenkin toista... Ristiriitaista :(