Sunday, October 21, 2007

Miksi parisuhteeni epäonnistuvat

Otsikon kysymys on kiperä. Joku voisi sanoa, että parisuhteissani on yksi yhteinen iso tekijä - minä itse. Näinhän se on, joten olen miettinyt, voisiko tuossa olla perää.

En ole uskonut, että näin voisi olla, ennen kuin ihan hiljattain. Olen alkanut aavistella, että ehkä tavassani 'valita' mies on jotain pielessä. Erinäisten tapahtumien seurauksena olen oivaltanut, että todellakin, minullahan on mennyt todella paljon pieleen siinä, miten olen mieheni 'valinnut'!

Nyt seuraa noloakin nolompi tunnustus: minä en ole valinnut miehiäni, vaan olen hurmaantunut saamastani huomiosta ja alkanut seurustella ensimmäisen vastaantulevan "ihan mukavan" miehen kanssa! Jokainen suhteeni on tarkemmin ajateltuna alkanut näin. En ole siis todellakaan tarpeeksi pohtinut sitä, että onko mies minulle sopiva, onko meillä riittävän samanlaiset arvot ja tavoitteet ja että voisiko homma toimia pidemmällä tähtäimellä. Olen todellakin vain säntäillyt suhteeseen kuin aivoton mato. Eipä ole ihme, että ei ole toiminut!

Tämä asia vaatii nyt sulattelua. Tuntuu pahalta. Miten olenkin voinut säntäillä noin älyttömästi hyväksymisen pelossa; aivan kuin ensimmäinen vastaantuleva mies olisi maailman ainoa mies, ja minun olisi pakko päästä parisuhteeseen.

Olen varma, että kelpaan kyllä jollekin ilman päätöntä säntäilyäkin. Kunpa vain nyt sisäistäisin tuon ajatuksen.

Onneksi nyt tuntuu siltä, että yksin on hyvä olla.

7 comments:

Tess said...

Voi, miten tutulta tuo teksti kuulostaakin. Sama vika täälläkin. Omalla kohdallani on vielä sekin ongelma, että tunnun vetävän puoleen niitä miehiä, joista minun pitäisi todellisuudessa pysyä mahdollisimman kaukana.

Jospa se olisi jo puolivoittoa, kun tiedostaa oman ongelmansa.

Anonymous said...

http://yksinovella.blogspot.com/2007/05/surullista-hyvksynt.html

:-)

(maininta tosta tekstistä)

Terv. 808s

Anonymous said...

Hei!

Ylläpidämme terveysportaalia osoitteessa http://www.terveyskeskus.fi . Haemme jatkuvasti Internetistä hyviä blogeja, joita haluamme suositella lukijoillemme. Blogit esitetään aiheen mukaisina linkkilistoina.
Haluaisimme nyt lisätä palveluumme linkin sinun blogiisi. Blogiasi ei ole vielä laitettu esille, joten voisitko laittaa viestiä palvelumme Webmasterille, jos haluat että linkki blogiisi julkistetaan sivustollamme.

Löydät em. osoitteesta Palaute-linkin, jonka kautta voit lähettää vastauksesi Webmasterillemme.

Terveisin
Terveyskeskus.fi:n Webmaster

Nan said...

Tess: olen jotenkin tiedostanut tuon mahdollisen ongelman aiemminkin, mutta en ole jotenkin ymmärtänyt, että *minäkin* olen toiminut noin; hyppinyt suhteeseen harkitsematta. En tajua, miten en ole nähnyt kuviota aiemmin... nyt tuntuu pahalta. Samoin olen myös vetänyt puoleeni vääränlaisia miehiä.

Uskon, että asian tiedostaminen on se ensimmäinen ja tärkein askel. Kyllä me nyt osataan paremmin, vaikka se ei välttämättä helppoa olisikaan :)

Nan said...

808s: juu, luin tuon kommenttisi aikanaan, mutta minulla on näköjään äärimmäisen pitkät piuhat ;)

päivänsäde said...

Mulla on kai todistettavasti huono miesmaku. Ihastun tietyntyyppisiin miehiin (ovat keskenään todella samanlaisia "pelimiehiä") ja samoihin juttuihin ne tuntuvat kaatuvankin. Pitäisi varmaan valita se mies järjen kanssa eikä tunteella. Ottaa se "peräkammarin poika", joka pyörii ympärillä kuin herhiläinen vuodesta toiseen, ja johon ei ole sen suurempaa kiinnostusta. Tai valita muuten jotenkin kaavasta poikkeava yksilö.

Nan said...

Päivänsäde: minusta on mielenkiintoista, kuinka jotkut tosiaan seurustelevat hyvin samantyyppisten miesten kanssa. Minulla nimittäin jokainen seurustelukumppanini ovat olleet erilaisia! Sikäli oikeastaan suosittelen suuntaamaan katsettasi pois "pelimiehistä". Onhan niitä muitakin kuin pelimiehiä ja perikammarin poikia; siitä väliltäkin löytyy paljon hyviä vaihtoehtoja ;)