Friday, October 19, 2007

Unettomuus on vieraanani

Olen näköjään taas tehnyt itselleni unettomuuden kierteen. Huonoja öitä alkaa olla taas takana sen verran monta, että saa nähdä, miten jatkossa menee. Nyt on tietysti viikonloppu, ja se voi onneksi auttaa. En vain jaksaisi enää kovin montaa huonoa yötä.

Väsyneenä minusta tulee keskittymiskyvytön ja ahdistunut, ja tuntuu kuin osa aivoistani lakkaisi toimimasta normaaliteholla. Ajatukset ovat tahmeat ja kulkevat joskus outoja polkuja. En pysty keskittymään seuraamaan normaaleja keskusteluja, vaan ajatukseni harhailevat. Oloni muuttuu myös fyysisesti jotenkin huonommaksi, heikommaksi.

Ehkä tämä unettomuus tulee siitäkin, kun minulla on edelleen elämässäni tapahtumassa aika paljon. On nimittäin yhtä mahdollista, että elämääni jää jotain pysyvää uutta kuin että mitään ei juuri muutu, ja tämä kaikki on sinällään jännittävää. Lisäksi täytyy myöntää, että asioiden tapahtuminen ylipäätään pitää ajatustoimintaa vilkaampana kuin 'normaalisti'. Harmittaa vain se, että kaikki tämä 'tapahtuminen' on väsyttänyt minua niin paljon, että en ole jaksanut paljoakaan kirjoitella. Minulla on kuitenkin pää täynnä asioita, joita minun pitäisi jossain käsitellä.

Voi kun saisi lisää aikaa, unta ja voimia.

2 comments:

Serika said...

No itku. Nyt se unettomuus on sitten tarttunut sinuun. :( Minulla oikeastaan kunnolla auttoi vasta nukkumapaikan vaihto ja lopulta koko maisemanvaihto vähäksi aikaa. Nyt olen nukkunut vasta kaksi yötä taas omassa sängyssä yli viikon tauon jälkeen ja suht hyvin on uni taas maistunut. En tosin tiedä, miten käy kun kunnon arki taas iskee päälle.

Toivottavasti saat unesta taas pian kiinni ja toivottavasti myös mahdolliset pysyvät muutokset elämääsi ovat positiivisia. Sellaisten eteen voi jopa hiukan kärsiä unettomuudesta. :)

Parempia unia toivottelen!

Nan said...

Kiitos :) Unettomuus on kyllä kamalaakin kamalampaa... mutta olen suureksi ilokseni nukkunut nyt kaksi yötä, eli viikonlopun mainiosti :) Toivottavasti sama jatkuisi vielä ensi viikolla...

Juu, kai vähän voi kärsiäkin ilojen vuoksi, mutta liikaa en jaksaisi.