On ollut vaikea olla. Periaatteessa mikään ei ole erityisemmin pielessä, mutta arkeen sopeutumiseni tökkii pahemman kerran: en tiedä, miten olisin ja mitä tekisin, kun koko ajan on vain tosi hankala olla. Väsyttääkin.
Sain kuitenkin pienen tarmonpuuskan, jonka seurauksena sain hoidettua pitkään retuperällä olleen asian. Luulin, että asia vain "kellui", eikä mitään hätää sen hoitamisen kanssa ole, mutta erehdyin: olin möhlinyt asian alusta lähtien ja puuttumattomuuteni asiaan oli vienyt vielä enemmän asioita vikaan. Niin, jahkailu ei taaskaan kannattanut, mutta vielä enemmän minua ahdistaa koko asian mönkään meneminen.
Asia lähti menemään pieleen jo siinä vaiheessa, kun ohjeita seuraten yritin hoitaa tehtävää parhaani mukaan. Ei kai minun kärsivällisyyteni sitten kuitenkaan riittänyt asian hoitamiseksi, vaan olin ohjeista huolimatta onnistunut tekemään jotain täysin väärin. Aluksi luulin, että virhe on pieni eli suorastaan olematon, mikä ei ketään kiinnostaisi, mutta näin pitkällisen jahkailun jälkeen se on tullutkin riittävän suureksi viemään asioita siihen suuntaan, että selvittelykään ei välttämättä enää auta. Inhottaa möhliä, vaikka se olisi kuinka inhimillistä.
Kyse ei ole edes mistään suuren suuresta asiasta, jota pahemmin kannattaisi pohtia, mutta minun mieleni on sellainen, että stressaan sitä ihan varmasti päiväkausia. Minun on hyvin vaikea saada tällaisia ikäviä asioita pois mielestä tai muuttaa suhtautumistani kevyemmäksi. Mieleni vain hokee, että "oma moka, oma moka, mitä hoidit asian huonosti ja jahkailit - ansaittu rrrrrrangaistus odottaa". Eniten inhottaa se, että muutin jo valmiiksi itselleni hankalan asian vielä hankalammaksi ja vain siitä syystä, että en osannut ratkaista pienen pientä ongelmaa, jonka joku toinen olisi varmasti hoitanut käden käänteessä. Minä vain en osannut.
No, jos jotain positiivista yritän repiä tästä, niin tässä tästä tapauksesta oppimiani asioita:
- jahkailu ei kannata
- byrokratia on kauniisti sanottuna perseestä, älytöntä ja useimmiten turhaa
- en tule toimeen byrokratian kanssa: en kunnioita liiallista byrokratiaa, mikä tarkoittaa sitä, että en myöskään jaksa kärsivällisesti hoitaa älyttömiä asioita sen vuoksi, että joidenkin typerien sääntöjen mukaan pitäisi - eli minun ei kannattaisi olla byrokratian kanssa missään tekemisissä
- maalaisjärki on tosi pop!
- olen huono ratkomaan ongelmia
- pienetkin ongelmat saavat minut stressaantumaan ihan kohtuuttoman paljon, joten stressinsietokykyni ei taida olla kovin hyvä
Olen kyllä sitä mieltä, että tämä työviikko on jo nähty.
No comments:
Post a Comment