Naapurini on tainnut hankkia uuden herätyskellon. Eräänä iltana kuuntelin omituista, ajoittain toistuvaa kammottavalta kuulostavaa ääntä, mutta en kiinnittänyt siihen sen enempää huomiota, kun en keksinyt, mitä se voisi olla. Seuraavana aamuna keksin: sehän on herätyskello, jota "rakas" naapurini taisi testata edellisenä iltana.
Naapurini täytyy herätä aamuisin ainakin tuntia ennen minua. Siispä kun tämä psykedeelinen hirvitysääni kajahtaa soimaan, heräämme me molemmat!
En ylipäätään ymmärrä, miksi joku haluaa niin hirvittävän äänisen herätyskellon. Sellaisen kuunteleminenhan on mitä kammottavin mahdollinen tapa aloittaa päivänsä! Ehkä hän on uskomattoman sikeäuninen, tiedä häntä.
Minä olen ollut tämän vuoden ajan tosi naapuriystävällinen, koska herään sarastuslamppuuni, eli useimmiten ihan silkkaan valoon, kesälläkin. Tämä on ihanan lempeää. Olen herkkäuninen, joten tämä toimii minulla mainiosti, aamu alkaa kivasti, kun ei heti alkuun säikähdä ikäviä ääniä ja ei tarvitse pimeydessä silmiään aukoa. Muutaman harvan kerran olen herännyt vasta lamppuni ääniherätykseen, joka sekin on vaimeaa linnunlaulua.
Nyt siis olen kuitenkin mitä ilmeisimmin taas siirtymässä ääniherätysten aikaan ja ilmeisesti vuorokausirytmiäkin täytyisi muokata (eli mennä aikaisemmin nukkumaan, kun kerran herätyskin on aikaisemmin). Ärsyttää niin, että ei sanotuksi saa... uskomatonta, mitä ongelmia eteen voikin tulla! Enpä voi muuta taaskaan toivoa kuin että kunpa voisin asua ilman naapureita! (En pahastuisi kivoista naapureista, mutta kun aina joukosta löytyy ongelmatapauksiakin...)
8 comments:
Kerrostalossa on valitettavasti aina muiden elämisen ääniä. Oletko ajatellut korvatulppia herätyskellon äänen osalta. Olen kokenut myös edellisissä asunnoissa asuessani naapureiden aika kuuluvaakin elämöintiä; riitaa, naurua, huutoa ehkä ne kaikki kuuluu normaaliin elämään. Itse käytin korvatulppia joskus ja taustamusiikkia vaimentamaan naapuriääniä.
t. Annu
Jees, tuotahan kerrostaloasuminen on. Itselläni on nyt sellainen onni, että oikeastaan tosi harvoin kuuluu mitään häiritsevää mistään.
Kyllä minustakin puhe, nauru, musiikki ja riitelykin, ainakin jos se ei ole päivittäisitä kuuluu normaaliin elämään (eikä tapahdu yöllä). Ja sitten on näitä rajatapauksia, jotka voivat ähiritä jotain, mutta eivät ole missään kielletty, kuten tuo herätyskello. Voihan tosiaan olla, ettei tuo ihminen herää muuhun kuin hirveään ja kovaan ääneen.
Jos se ihminen vaikuttaa ystävälliseltä, voisiko asiasta puhua hänen kanssaan? (Jos se taas on kusipäinen sadisti, sehän vaan nauttii siitä että häiritsee muita ja alkaa soittaa sitä kelloa entistä enemmän... Tällaiset ovat muuten naapureista hirveimpiä. Eivät ne, jotka huutavat, riitelevät, huudattavat musiikkia jne. vaan ne, jotka nauttivat naapurien häiritsemisestä ja tekevät sitä tahallaan, eivätkä reagoi valituksiin.
t. Maria
Annu: en oikein usko, että pystyn pitämään korvatulppia. Minulla on tosi herkät ja pienet korvakäytävät, joissa olen joskus yrittänyt käyttää tulppia, mutta ei siitä mitään tule: ei mahdu ja sattuu. Onhan kerrostalossa aina melua, josta osaa joutuu pakostakin sietämään.
Maria: tuskin tuo herätyskellon omistaja tajuaa, kuinka hyvin äänet talossa kuuluvat. Ei hän muuten häiriötä ole aiheuttanut, joten en halua puuttua asiaan muuten kuin pakkotilanteessa. Toivon oikeastaan, että totun tuohon ääneen ajan myötä siten, että en enää herää siihen. Onhan se ihan mahdollista.
Minusta useimmat elämisen äänet ovat siedettäviä. Joskus naapurissani oli leikkiviä lapsia, jotka aloittivat leikkinsä aikaisin aamulla - en kokenut sitä häiriöksi. Koiran ääni on terävä ja häiritsevä, varsinkin "väärään" aikaan ja jatkuvana. Tuo herätyskello on keinotekoinen, häiritsevä, järjestetty ääni, joten sikäli se häiritsee, vaikka varsinaiseksi häiriöksi tuota ei voi "virallisesti" kutsuakaan.
Tuollaiset sadistinaapurit kyllä pelottavat - mistä sen tietää, kuka on tuollainen? Eräs naapurini on just sellainen, joka haluaa pitään lankansa omissa käsissään ja kyttää naapureidensa elämää. Mitään ei uskalla hänelle sanoa, kun ei tiedä, miten hän reagoi.
Seurailen tilannetta.
Argh! Voin kuvitella että ärsyttää. Mä myös haaveilen elämästä ilman seinänaapureita. Kyllä joku KIVA ihminen (tai vaikka useampikin) voisi mieluusti asua lähistöllä, mutta oma rauha pitäis kaikilla olla.
Eli omakotiasumisen puolesta, lottovoittoa odotellen... :D
Ipo: joo, oma rauha olisi kyllä tosi tärkeä! Mutta siihen suuntaan tämä maailma ei taida olla menossa, vaan ennemminkin sullotaan ihmisiä aina vain tiiviimmin :(
Niin että lottovoittoa odotellessa täälläkin mennään :)
Joo, en ajatellutkaan, että tuo naapurisi olisi sadisti (jos olisi, keksisi varmaan tehokkaampia tapoja häiritä ja häiriköidä kuin ärsyttävä-äänisen herätyskellon ;).
Toivottavasti totut siihen ääneen - se on itse asiassa aika todennäköistä, koska ihminen kuitenkin tottuu häiritseviinkin ääniin. (mäkin olen tottunut kännykkäni ärsyttävään herätysääneen niin, että torkkuajastan sen kanssa usein vaikka kuinka pitkään ennen kuin jaksan herätä ;)).
Itselläni oli pitkään todella aggressiivisen oloinen häirikkönaapuri, joka oli juuri tuollainen sadisti, joka reagoi valituksiin karjumalla entistä törkeämpiä solvauksia betonin läpi jne. Onneksi se oli myös niin tyhmä, että sai lopulta häädön talosta ;)
Hauskaa viikonloppua!
t. Maria
Ikävää että sinulla on hankala naapuri.Miten se naapurin kyttäminen ilmenee? Itselläni oli naapuri joka kasvatti yrttejä ikkunanlaudalla ja seuraili päivittäin niiden kasvua ja se oli jonkun naapurin mielestä hiveä kyttääjä. Kerran tämä yrtin kasvattaja pyysi kahville ja kun tajusin ettei mistään kyttäämisestä ole kyse vaan yrttejen kasvattamisesta niin kyllä nolotti sen toisen puolesta. Ei ainakaan kannata uskoa pahanpuhujia monesti se itse ongelma on puhujassa ja hänen omassa negatiivisessa asenteessaan ja tyytymättömyydessä omaan elämään eli vikaa yritetään etsiä muualta. Sinun naapuritapauksesi on varmasti erilainen?
t. Nina
Maria: ihanaa, kun on viikonloppu. Olen nauttinut! Uskon tosiaan tottuvani tuohon ääneen, tai ainakin toivon niin. Olenhan tottunut myös yöllä tulevan sanomalehden ääneen, vaikka se tuleekin nykyään vain viikonloppuisin. Kauhea kolahdushan siitäkin lähtee.
Häiriköissä on kyllä usein se "hyvä" puoli, että he ovat "tyhmiä", eli toimivat siten, että he saavat häädön tms. Kuulostaa kyllä ihan kamalalta tuo entinen naapurisi, saa olla kyllä tyytyväinen, jos naapurit ovat edes jotenkin siedettäviä! Toivottavasti sinullakin on ollut kiva viikonloppu :)
Nina: tämä kyttääjänaapurini on ihan itse sanonut kyttäävänsä naapureita mm. kuuntelemalla ovien takana. Kerran törmäsinkin häneen, kun hän kuunteli jonkun naapurin oven takana, kun tämän asunnon asukas puheli puhelimessa. Muutenkin tämä naapuri on ihan kohtuuttoman kiinnostunut naapureiden tekemisistä, olen saanut kuulla vaikka mitä juttuja naapureistani... ja voin sanoa, että minua ei kiinnosta. Viimeisin "tapaaminen" tämän kyttääjänaapurin kanssa oli kyllä aidosti kammottava kokemus... Inhottavaa, että tuollaisia ihmisiä on :( Pitäisi kai yrittää ymmärtää ongelmaista, mutta kun en jaksa.
Kuulostaa kyllä kiusalliselta tapaukselta tuo yrttien kasvattajan tapaus. Kannattaa olla kyllä tosi varovainen ennen kuin sanoo pahaa toisista ja ennen kaikkea tosi varma siitä, että on oikeassa. En minäkään tätä kyttääjänaapuriani kyttääjäksi sanonut ennen kuin hän ihan itse itsensä sellaiseksi nimitti.
Hyvää viikonlopun jatkoa! :)
Post a Comment