Wednesday, February 06, 2008

Saamattomuutta ja jaksamattomuutta

Tämä päivä on mennyt lähinnä jahkaillessa; minulla on useampiakin asioita, jotka täytyisi saada hoidettua pian, mutta en kerta kaikkiaan saa tartuttua toimeen. Tänään olen ehdottomasti jahkaillut enemmän kuin saanut aikaiseksi (mikä tarkoittaa tietysti kiirettä myöhemmin). Se yhdessä suunnattoman väsymyksen kanssa on tehnyt minut myös ahdistuneeksi.

Olo on tosi voimaton. Jos nyt täytyisi hoitaa jotain asiaa vahvasti ja tarmolla, nyrkillä pöytään lyöden, niin ei onnistuisi. Mieluiten vetäytyisin nyt sängyn pohjalle, peiton alle, pimeään makuuhuoneeseeni toivoen, että kukaan ei muistaisi olemassaoloani piiiiitkään aikaan. En kuitenkaan voi vetäytyä, vaan minun täytyy huomenna kerätä kaikki pienetkin tarmokkuuden rippeet ja pistettävä oikeasti tuulemaan; on tehtävä, vaikka en pystyisikään.

Ajatukseni ovat yhtä jumissa kuin tarmokkuutenikin. Päässäni on runsaasti ajatuksia, joita minun pitäisi käsitellä. Ajatuksia, jotka kiertävät kehää ja vetävät minut muuten ahdistuksen pariin. Lisäksi minun pitäisi saada sanottua paljon asioita eräälle henkilölle. Minun pitäisi pystyä avautumaan asioista, joita en pysty saamaan vielä sanoiksi. Päässäni on möykky, josta minun pitäisi löytää langanpätkä ja alkaa purkaa sitä. Minun täytyy löytää sanat, koska tämä jumiutuminen ahdistaa minua, kadotan voimani olla oma itseni ja kellun elämässä kykenemättä tarttumaan mihinkään. Kellumista sietää hetken, mutta pidemmän päälle se syö sisintä ja tekee heikoksi ahdistusta vastaan.

Osaksi tämä voimattomuus ja kellumisen tunne johtuvat suunnattomasta väsymyksestäni. Viime yöt ovat olleet enimmäkseen heikkoja tai jääneet vajaiksi; olen joko nukkunut levottomasti tai en ole saanut millään unta. Mielessä painaa liian moni asia juuri nyt. Tulisipa pian rauhallinen, mukava aika.

4 comments:

Palaga said...

Toivottavasti tämä päivä on jo parempi!

Nan said...

Kiitos! :) On ollut parempi päivä, onneksi. Toisaalta se, että on aivan välttämättömän ehdottoman pakollista saada tehtyä tiettyjä asioita tänään ja huomenna, on auttanut kummasti aktivoitumisessa.

Edelleen silti väsyttää ihan tolkuttomasti.

ipo said...

Cityn (ihan paskoilla) nettisivuilla on joku mittari, johon voi klikata oman päivittäisen fiiliksensä. Sitten se mittari pitää kollektiivista tilastoa ja laskee vuoden parhaimmat ja kamalimmat päivät - siis kaikkien mielestä.

Tuli vaan mieleen tosta sun väsymyksestä. Nimittäin mäkin olen ollut viime päivinä niin väsynyt, ettei mitään järkeä. Ja, järjen pitäisi kuitenkin kulkea - muuten mä en millään selviä töistäni ja muusta...

Välillä olen tosiaan ajatellut, että onkohan jotain yleisiä 'energiakenttiä' jotka vaikuttaa kollektiivisesti ihmisten vointiin ja jaksamiseen? (Kuulostaa sekopäiseltä, heh.)

Nan said...

Ipo: joo, heikotus meni ohi, mutta väsymystä riittää vielä. Omalla kohdallani kyse on kyllä aika paljon riittämättömästä unesta... mutta silti ikävää.

Kyllä minusta tuntuu, että aika monella on nyt jotenkin vaikeat ajat menossa. On just tämä ikävä aika vuodesta, on vielä pimeää ja talvea (no, ei paljon ainakaan lumista talvea) ja pitäisi jaksaa kevääseen. Arki pyörii ja jotenkin kaikki rasittaa.

Kiitos tuosta Cityn mittari-vinkistä! Sitä voisi kyllä kokeilla. Voisi olla kyllä lohdutonta luettavaa vuoden päästä... kun minusta tuntuu, että ikäviä päiviä on niiiiin paljon enemmän kuin tasapainoisia ja hyviä.