Hankin viime viikolla 5 eri kokoista koria tai muuta säilytyslaatikkoa. Tarkoituksenani on niiden avulla saada tavarakaaosta hallintaan, eli kun tavarat kahlehditaan laatikkoon tai koriin, ne ovat kasassa yhdessä paikassa. Nythän eräs ongelmani on ollut myös se, että erästäkin yläkaappia avatessani joka kerta jännittää, saanko tavarasateen niskaani. Kohta siis en saa ja samalla tavaramassan siirtely ja järjestely käy sutjakkaammin.
Yritän parhaani mukaan luopua mahdollisimman monesta tavarastani, mutta vaikeaa se on. Siksi yritän joitain romppeita siis edes hallita. Olen miettinyt nyt järjestyksen lisääntyessä kodissani, että haluankohan vain ympäristön järjestyksellä saada elämääni hallinnan tuntua: kun ympäristöstäni poistuu kaaos, pääni sisällä oleva myllerrys myös rauhoittuisi. Ajatus on jotenkin hassu, mutta ei mielestäni kaukaa haettu: jos kokee, että elämässä on hallitsemattomia asioita, hallinnan tunne edes jollain osa-alueella luo jonkinlaista turvallisuutta, vaikka kyse olisikin "vain" siisteydestä ja omasta kodista. Sitä paitsi, onhan erilaiset värikkäät laatikot ja korit varsin nättejä verrattuna epämääräiseen tavaraläjään ja pikkuesineisiin käytännöllisyydestä puhumattakaan.
Vastapainoksi olen päättänyt tällä viikolla luopua läjästä vanhentunutta elektroniikkaa ja aiemmin pois heittämiini tietokoneisiin liittyviä romuja. Pois lähtee siis vanha pönttömallinen näyttö, näppäimistö, pari hiirtä ja pari kaapelia. Olen hyvin helpottunut, että pääsen eroon isosta näytöstä, joka vie tosi paljon tilaa ja painaa hirmuisesti ja joka ei enää ole edes toiminut. Vanhojen näppäimistöjen, hiirien ja kaapeileiden säilytyksessä taas vain ei ole mitään mieltä, kun uudet tuppaavat tulemaan uusien tietokoneiden mukana ja halvallahan noita saa mieluisampiakin, joten ei ole mitään järkeä pitää varalla jotain itselleen ei-mieluisaa kaapin täytteenä.
No comments:
Post a Comment