Työelämä vie minua nyt lähiajat, pitäisi jaksaa tehdä töitä, töitä ja töitä, vaikka ei juuri yhtään nyt kiinnostakaan. Minä tarvitsisin nyt lepoa ja aikaa vain olla: olisipa lomaa! Mutta moista iloa ei ole vielä näköpiirissä.
Ei pitäisi valittaa, mutta tuntuu, että kiireet tulevat juuri nyt huonoon aikaan. En haluaisi keskittyä töihin juuri nyt, haluaisin tehdä ihan muita asioita. Haluaisin keskittyä nukkumiseen ja muutamaan muuhun mielenkiintoiseen asiaan, joissa ajatukset nyt muutenkin pyörivät. No, aina ei voi valita ja pitää kai vain ristiä kädet siitä kiitollisuudesta, että minulla on sentään töitä, vaikka ne ahdistavatkin.
Uh, kiire ei ole kyllä ollenkaan mikään ihmisen luontainen olotila. Ei kai auta muuta kuin keskittyä hoitamaan pakolliset pois alta, kyllä aika kuluu nopeasti, kun se on tehnyt sitä jo tähänkin asti. Aika kuluu ja oravanpyörä pyörii, *huokaus*...
3 comments:
Hmm. taas samoja ajatuksia. Joskus kiireen keskellä ne pienet asiat saa työt ja kiireet näyttämään tai paremminkin kuulostamaan niin turhilta. Torstai-aamuna kuuntelin kun linnut lauloivat jo kevättä. Aivan mahtava hetki. Jos on liian kiire niin ei noita taida edes kuulla, mutta kun hetkeksi pysähtyy, niin voi tehdä yllättäviä havaintoja. Koitappa, pysähdy hetkeksi ja katso tai kuuntele :)
Loma kelpais tännekin, todellakin. Ihan vaikka lopullinen loma!
Ei meinaa millään jaksaa... :/
Henri: kyllä tässä kevään myötä tulee varmaan pysähdyttyä hengähtämään monta kertaa. Minulle nimittäin kevät on aina jotenkin sykähdyttävää aikaa, luonto herää eloon ja linnut innostavat sirkuttamaan. Se tuo valoa minunkin mieleeni.
Nyt vain on vielä ikävää aikaa ja tähän kiire päälle, niin ahdistaa. Jotenkin ikävät asiat ovat nyt korostuneina ja hyviä ei uskalla ajatella... No, eiköhän tämä kiire hellitä, ainakin hetkeksi, jossain välissä.
Ipo: joo, rennompi elämä olisi kyllä huikaisevan ihanaa. Kovasti voimia sinullekin! Pakko kai meidän on jaksaa :\
Post a Comment