Monday, March 17, 2008

Ei ehkä kannata...

antaa pomolle palautetta melko avoimesti. Olen nimittäin valittanut, KUN aihetta on ollut, olen kysellyt, jos jokin asia on harmittanut, olen antanut mielestäni rakentavaa palautetta hänelle ihan hyväntahtoisesti. Nyt eräät epäkohdat työssäni vain jatkuvat, pomo välttelee minua ja hyvä että edes tervehtii.

Vaikka monikaan ei minua ehkä avoimena ihmisenä pidä, en silti jostain syystä ole kainostellut joissain tilanteissa suoraa puhetta. Ehkä jatkossa olisi syytä, ainakin työpaikalla. Ehkä tästä syystä saan edelleen ärsyyntyä työni epäkohtiin, ylennykset ja mielenkiintoiset työtehtävät menevät ihan toisiin osoitteisiin enkä muutenkaan saa palautetta tai huomiota.

Nyt ei sitten oikein viitsisi valittaa mistään, vaikka aihetta olisikin. Työmotivaation nousua ei todellakaan ole havaittavissa lähiaikoina, mutta on pakko puurtaa vaikka hampaat irvessä, jipii.

5 comments:

Anonymous said...

Hello. This post is likeable, and your blog is very interesting, congratulations :-). I will add in my blogroll =). If possible gives a last there on my blog, it is about the Notebook, I hope you enjoy. The address is http://notebooks-brasil.blogspot.com. A hug.

Anonymous said...

Kuulostaapa tutulta. Minä annoin myös uuteen työpaikkaan vaihtaessani pomolle palautetta vähän kaikesta koska olin sellaiseen tyyliin aiemmissa työpaikoissani tottunut, mutta täällä se oli suuri virhe. Pomo tai kukaan muukaan ei nähnyt kommenttejani rakentavina, vaan minut nähtiin pelkästään hankalana ihmisenä, ja tämä maine on minulla ilmeisesti säilynyt, päätellen ainakin siitä miten huonosti pääsen tiimin juttuihin sisään. Ja nyt ei auta muu kuin kestää...

Mutta kyllä tällainen käytös mielestäni kertoo myös työpaikan ongelmista ja huonosta ilmapiiristä, ei meidän varmaan kannata vain itseämme syyttää.

Elegia said...

Minusta esimiesasemassa olevan henkilön pitäisi kyetä ottamaan palautetta vastaan ilman, että kokee sen henkilökohtaisena. Valitettavasti vain tällaiset tuntuu joskus olevan aika vähissä.

Minullakin oli edellisessä työpaikassa tapana palavereissa kertoa mielipiteeni ja myöskin antaa kritiikkiä, jos siihen oli aihetta (kritiikkiä siis jotakin työtapaa tmv. kohtaan - ei esimiestö). Valitettavasti hän koki sen usein hyökkäyksenä häntä kohtaan.

Mietin usein onko tavassani esittää asioita jotain häikkää: olenko ehkä hyökkäävä jne. Paha sanoa, pyrkimyksen kuitenkin on olla neutraali, mutta ehkäpä jokin siinä meni pieleen tai sitten tämä esimies vain koki kaiken palautteen kritiikkinä (negatiivisena) tai uhkana.

Tsemppiä sinulle! Kyllä sinulla on oikeus esittää mielipiteitäsi ja kyllä viksun esimiehen pitäisi niitä osata käsitellä ilman, että alkaa mulkoilla kulmainsa alta.

Anonymous said...

Hankalia juttuja tosiaan. Itse olen tätä nykyä menettänyt lähes täysin kykyni ja haluni antaa palautetta - juuri edellämainituista syistä. Harvassa ovat ne pomot, jotka osaavat ottaa rakentavaksi tarkoitettuakaan kritiikkiä vastaan. Kummallisen usein se otetaan henkilökohtaisena hyökkäyksenä, jonka jälkeen oletkin sitten silmätikkuna ikuisesti. Hoh hoijaa.

Nan said...

Työkaverini sanoivat minulle nykyiseen työhöni tullessani, että täällä pärjää, kun tekee työnsä hyvin ja pitää suunsa kiinni. Näin olen pääasiassa tehnytkin, mutta muutaman kerran epäkohdat ovat saaneet minut sellaisen suuttumuksen valtaan, että olen antanut palautetta. Sittemmin olen oppinut, että työpaikkani ilmapiiri on huono ja reiluudella ei ole mitään asemaa. Nyt sitten olen ilmeisesti onnistunut päätymään hieman epäsuosioon, ja siitä leimasta ei varmaan millään pääse enää irti.

Mari: kuulostaa tosi tutulta. Hankalan ihmisen maineesta on vaikeaa päästä eroon, ja jos tiimin juttuihin ei pääse sisään alusta lähtien, jää helposti "iäksi" ulkopuoliseksi siihen tiimiin :( Kyllä omassa työpaikassani on ilmapiiri- ja kommunikointiongelmia. Luulin, että itse toimimalla ystävällisesti, avoimesti ja rehellisesti pärjäisi, mutta ei. Ilmapiiri painostaa mukautumaan paikan vinksahtaneisiin toimintatapoihin...

Elina: Kiitos tsemppauksesta! Pitää pitää selkä suorana. Kyllähän sekin, miten asiat esittää, varmasti jotenkin vaikuttaa palautteen vastaanottamiseen, mutta ei sen pitäisi kuitenkaan asian käsittelemiseen vaikuttaa. Kyllä asioista pitää pystyä puhumaan. Jotkut ihmiset kai vain ottavat asiat henkilökohtaisesti, työasiatkin, ja silloin voikin miettiä, onko esimies-asema se oikea asema työpaikalla. Kai se niin on, että pitäisi ensin tunnustella, millainen esimies on ja miten hän palautteeseen reagoi, ja toimia itse sen mukaan.

Ines: Hankalaa joo :( Ikävä kuulla, että kommunikointi työpaikallasi on heikkoa. Minulla ei ole ollut kovin montaa esimiestä, joten en ole vielä oikein kai oppinut, miten "pitäisi" toimia. Toisaalta, en usko jatkossa täysin vaikenevani. Harkitsevaisemmaksi yritän tulla.

Työelämä tuntuu olevan (varsinkin tietyillä aloilla) varsin kovaa nykyään, ja työntekijät ovat vain pakollinen paha :(