Friday, July 18, 2008

Mansikoita, mansikoita!

Olen usein miettinyt parasta makua, jonka tiedän. Olen vahvasti alkanut kallistua sille kannalle, että tuore mansikka vie voiton: sen maku on niin täydellisen makea, pehmeä, raikas, tuore ja sopivasti vivahteikas. Lähes täydellinen ja mikä parasta: myös terveellinen!

Kärkisijoista taistelee vahvasti myös suklaa. Rakastan suklaata, Fazerin sinistä, maustettuja suklaita, kaakaota ja suklaajäätelöä. Nami! Pidän myös joistain teelaaduista hyvin paljon. Esimerkiksi jotkin maustamattomat vihreät teet ovat hyvin mielenkiintoisen, vivahteikkaan makuisia. On aina ilo löytää uusi vihreä tee kokeiltavakseni, varsinkin jos se osoittautuu hyväksi löydöksi, makuelämykseksi.

Viimeisin makulöytöni on pistaasipähkinät, joita voisin ahmia ihan huolestuttavia määriä (mistä muuten tulee huonohko olo). Ne ovat uskomattoman hyviä, hienon ja hivelevän suloisen makuisia.

Nyt viikonloppuna minulle on tarjolla ainakin mansikoita! Ehkä vähän suklaatakin... ja muutama kuppi teetäkin. Mainio makuviikonloppu siis :)

Hyvänmakuista viikonloppua!

7 comments:

Uraton said...

Kun mummini ja vaarini elämä oli porvarillisimmillaan ja idyllisimmillään, tarjolla oli usein rajattomasti mansikoita ja herneitä vehreässä ja umpikesäisessä ympäristössä. Pihasta sai lisäksi napsia marjoja.

Muistan kuinka tyydyttävää oli syödä herneitä ja mansikoita nälkäänsä. Oheispalaksi saatoin ottaa jäätelöä, mutta ehdottomasti nautinnollisinta oli syödä kevyitä herkkuja nälkään.

Suklaalla voi suht edullisesti ja helposti turvottaa itsensä, mutta ei se vastaa sitä nautintoa, jonka mansikoiden ja herneiden nälkään syöminen antaa. Niitä pitää syödä paljon ja kauan ennen kuin nälkä lähtee ja jokainen suupala on yhksinkertaisesti ihana.

Ruoan syömisen suurin tragedia on se, että se vie nälän. Syömisen ilo jää valitettavan lyhytaikaiseksi, mutta mansikat ja herneet tekevät poikkeuksen.

Nan said...

Olet oikeassa. Mansikoita ja herneitä voi syödä niin ihanan paljon, että nautintoa saa huikeasti pitkitettyä :)

Lisäksi verrattuna suklaaseen, niistä jää vain kepeä ja hyvä olo. Suklaa tuntuu tunkkaiselta ja turvottavalta, ja se täyttää mahan turhan raskaasti.

Ipo said...

Minä puolestani olen vakavasti rakastunut kirsikoihin. Mitä tahansa missä on kirsikoita –> tänne!

Kirsikan maku tuo mieleen myös mielikuvia ihanista paikoista (siellä missä kirsikat ovat enemmän perusravintoa kuin Suomessa) ja hyviä muistoja.

Aaah! :)

Elegia said...

Mansikat ovat minunkin makuuni. Tänä kesänä olen vain kerran niitä syönyt. Toinen suuri herkku on karviaismarjat. Harmi, etteivät olleet vielä kypsyneet (kun olimme mökillä).

Minulla on vain yksi suosikkisuklaa ja se on puolukkasuklaa (kultasuklaa). Sitä löytyy todella harvoin, joten se onkin harvinaista herkkua. Siinä on kokonaisia puolukanpaloja, nam!

Yvioon said...

Mäkin tykkään mansikoista. Ja musta on ihana niitä syödä mansikkaviljelmillä tai maalla. Ja muutenkin herneitten tai marjojen syöminen on mahtavaa. Niiä voi syödä vaikka kuinka paljon.

Kaipaisinkin itse kasvatettuja herneitä ja mansikoita.

No, Fazerin sininen on mun lempisuklaa. Sitä voisin syödä makeannälkääni ja jäätelöä ja softista.

Aah, herkuttelu on mukavaa. Hyvä kirja tai leffa ja syömään. Mikäs sen ihananpaa...

Pilviharso said...

Samat on herkut: mansikat, herneet, kirsikat, suklaa. Valitettavasti melkein kaikki marjat ovat alkaneet käydä ikävästi vatsani hapoille - vanhuuden vaivoja arvatenkin.

Nan, asiasta toiseen: Olet saanut kesäblogimerkin, kts. blogini.

Nan said...

Ipo: minulle kirsikat ovat jääneet vieraammiksi, vaikka muistan niiden hyviä olevankin. Tuo on muuten totta, että jotkut ruoat tuovat muistoja ja mielikuvia jostain menneestä tai toisesta paikasta.

Elegia: Karviaiset ovat myös hyviä, mutta nekin ovat jääneet minulle vieraiksi. Minä tosin taidan pitää kaikista marjoista :) Tuo puolukkasuklaa kuulostaa *ihananlta*!

Yvioon: Olisi kyllä ihanaa, jos voisi omalta pihalta hakea kaikenlaisia herkkuja, marjoja, herneitä ja muita kasviksia. Niitä tosiaan jaksaa syödä paljonkin.

Pilviharso: oi ei, nuo vatsavaivat kuulostavat tosi inhottavilta. On tosi harmi, jos ei voisi syödä kaikken suurimpia herkkuja. Kiitos kesäblogimerkistä! Kiva yllätys :)