Saturday, May 05, 2007

Mielialan vuoristoradassa

Masennus on ollut nyt seuralaiseni useamman kuukauden. Mieliala menee ylös ja alas, huonompia päiviä on enemmän kuin hyviä. Huonona päivänä haluan vain kadota, haluan sammuttaa negatiivisten ajatusten kiertävän kehän ja paeta pahaa oloa. Hyvänä päivänä olo on melko normaali ja saatan iloitakin jostain mukavasta asiasta, jota olen tehnyt. On raskasta istua tässä vuoristoradassa tietäen, että hyvän päivän jälkeen tulee aina se huono... se, jolloin ei jaksa nousta ylös sängystä.

Se mikä juuri nyt ilahduttaa, on se, että minulla on ollut pari oikein hyvää päivää. Olen hemmotellut itseäni, tehnyt vain mukavia asioita ja jopa tavannut ystävää. Tämä kaikki on tuonut toivoa... vaikka tiedänkin tämän masennuksesta toipumisen olevan vasta alussa. Iloitsen kuitenkin nyt, kun masennuksen panta ei juuri nyt kiristä päätä ja suurin osa ajatuksista on positiivisia. Hip, vihdoinkin vapaapäivä masennuksesta!

2 comments:

Johanna said...

Lohduttaudu tiedolla, että hyviä päiviä alkaa pikku hiljaa tulemaan enemmän. Prosessiin kuuluu se, että hyvät ja huonot päivät vaihtelee ja toipuminen on alkanut, kun edes yksi hyvä päivä tulee. Jaksuja!

yksin_ovella said...

Kiitos kannustuksesta Johanna! Olen miettinyt tuota itsekin, että hyvät päivät ovat varmaan hyvä merkki. En tosiaan muista, milloin olisi viimeksi ollut niin hyvä olo... Huteraa tämä etenemiseni kyllä vielä on. Osaan olla näköjään itsekseni ja nauttia joistain asioista elämässäni, mutta saa nähdä, miten töissä käy...