Pohdin tässä eräänä päivänä, että tarvitsen lisätilaa tavaroilleni, kun ne eivät mahdu kaappeihin ja laatikoihin. Pohdin uuden huonekalun ostamista tätä tarkoitusta varten, ja tuumailin sen sijoittelua mittanauhan kanssa itsekseni: "ei oikein mahdu, ei tuohonkaan ja tuossakin se on tiellä, hmm...", kunnes oivallus oli heittää minut selälleni.
Siis mihin ihmeeseen tarvitsen kaikkia niitä säilytettäviä tavaroita?! Varastossakin on rompetta, jota en vuosiin ole käyttänyt - mahtaakohan sille romulle ilmestyä vielä käyttötarvetta?! Tuskin!
Siispä tein pyhän päätöksen vähentää rompetta siten, että ne mahtuvat nykyisiin kaappeihin ja laatikoihin sekä varastoon. Se ei ole ehkä helpoin ratkaisu, mutta säilyypähän asunnossani edes jonkinlainen tilan tuntu. Ei aina tarvitse ostaa lisää, jotta saa tavaroita järjestykseen tai kotiin jotain "uutta ja virkistävää" eikä kaikkea tarvitse säilöä iäisyyttä: vähentämällä tavaran määrää, vähempi määrä tavaraa järjestyy paremmin ja jostain vanhasta romusta, kankaasta tai vastaavasta voi saada muokkaamalla jotain "uutta" ja virkistävää kotiin. Ostamattomuus ilahduttaa minua.
5 comments:
Loistavaa, kertakaikkiaan! Noin juuri se menee. Hyvin oivallettu :).
Juu. Mä kauhistelin tässä yks päivä, että millanenkohan tavaravuori mulle vuosien saatossa vielä kertyy, kun nyt jo on kaikenlaista kamaa reilusti yli oman tarpeen.
Pitäis ehkä joku kerta järjestää kirpparibileet ja antaa kavereiden viedä mukanaan romppeita joille keksivät käyttöä.
Tosin suurin osa mun tavaroista on sellaisia, että niitä en antaisi edes kavereille, mutta paljon on varmaan kaikenlaista sälää, millä ei ole mulle erityistä tunnearvoa.
Hehkuvainen: Juu :)
Ipo: Tuollaiset kirpparibileethän voisi olla hyvä idea, jos kaveripiiriä löytyy! Varmasti joku löytäisi jotain tarpeellista. Minä kehitän turhan helposti tunnesiteitä tavaroihin, ja tämän lisäksi vielä ajattelen, että "entä jos tarvitsen tätä vielä joskus"... Melko toivotonta siis! Olisi kuitenkin helpotus päästä turhasta eroon, ja ennen kaikkea olisi mukava oppia, että materiaan ei kannata juuri tunnesiteitä kehitellä.
Kukaan ei voi olla niin paha tavaran hamstraaja kuin kaverini isä, joka piti tallessa vuosia vanhoja, puolityhjiä tennis- ja jalkapalloja, "jos niitä joskus vaikka tarvitsee johonkin" ;). Onneksi heillä oli iso autotalli.
Täytyykin kevään kunniaksi käydä läpi vintti- ja kellarikomerot.
Mari: olen myös kuullut tuollaisista uskomattomista hamstraajista :) Siinä sitten todellakin hankitaan lisää säilytystilaa ennemmin kuin luovutaan siitä romppeesta. Meitä on moneksi, onneksi en ole ihan noin paha :)
Juu, minäkin aion kevään mittaan käydä romppeitani taas läpi. Se taitaa olla jo ikuisuusprojekti :)
Post a Comment